Saviseudun Joulu - 2024

Kesänäyttely kurkisti kameran linssien taakse. Kirjoittaja Katariina Yli-Heikkilä. Kirjoittaja kertoo loimaalaisten valokuvaamojen historiasta ja esittelee alan vaikuttajia: K. J. Kukka (1883–1945) ja tämän vanhin tytär Aini (1915–2001), Urho Järveläinen (1887–1965), Elsa Leppämäki (k. 1888–1942), Rauha Leutoaho (1913–1987), Rauha Punsár (1889–1942).

Veikko Hulkko taltioi Loimaan keskustaa. Kirjoittaja Katariina Yli-Heikkilä. Loimaalainen Veikko Hulkko (1928–2011) aloitti valokuvaamisen 1940-luvun lopulla ja piti kauppalankadulla valokuvaamoa vuosina 1961–1993. Hänellä oli myös 40 000 negatiivin kokoelma, jonka vanhin kuva Loimaalta on vuodelta 1880. (Monet Loimaan kotiseutumuseon kylttien kuvista ovat Hulkon kokoelmasta.)

Kuva-Paavo jatkaa loimaalaista valokuvaushistoriaa. Kirjoittaja Katariina Yli-Heikkilä. Valokuvaaja Paavo Kujalan (1938–) aloitti ammattimaisen valokuvaamisen vuonna 1960, jolloin hän otti ensimmäiset ylioppilaskuvat. Vuonna 2024 Loimaan kaupunki myönsi Kujalalle knniapalkinnon elämäntyöstään valokuvaajana.

Historiamatkalla Loimaa-Seuran 70 vuoden taipaleella. Kirjoittaja Raija Kouri. Loimaa-Seuran eri vaiheita. Museoiden ja Saviseudun joulu -lehden perustamisen historiaa. Lyhennelmä puheesta 23.6.2024.

Elämää Pappisissa 1900-luvun alussa. Kirjoittaja Heikki Eskola. Kirjoittaja kertoo äidiltään Helmi Eskolalta os. Ala-Pieti (1908–1988) kuulemiaan asioita: koulujärjestelmän kehitys 1800-luvun lopulta alkaen, rautatien tulo 1876, yksityisten maanomistajien tierasituksen poisto ja valtiollisen tienpidon alku 1921, Ala-Pietin puhelinliittymä (todennäköisesti jo 1890-luvun puolimaissa) ja Pappisten sähköistäminen, Pappisten ensimmäinen auto ennen vuotta 1909, Pappisten työväentalo 1912 ja ensimmäiset osuuskunnat, sisällissota, Mäkipihkon tulipalo 1.7.1920, Kokemäen-sukulaiset, uimaan opettelu Niinijoessa, sisällissodan jälkeinen nopea talouden nousukausi ja ilmapiirin vapautuminen.

Loimaa-Seuran toiminta vuonna 2024. Kirjoittaja Pia Hollo. Museotoiminta ja perusnäyttelyn uudistus, kotiseutupäivä Hollonmäellä juhannussunntaina, tapahtumia (kuorolaulua, kirkontornikierros, kotiseuturetki jne.), rautatieomenapuun Malus hyvingiensis istutus.

Kotiseutumuseon uudistettu kokoelma. Kirjoittaja Mikael Tuominen. Museon perusnäyttely uudistettiin vuosina 2023–2024. Osa vanhoista esineistä poistettiin näyttelystä ja uusia asetettiin esille. Lisäksi museoon teetettiin kylttejä, joita aiemmin on ollut vain satunnaisesti muutamista esineistä.

Kotiseuturetki 2024. Kirjoittaja Ulla Kaskiluoto. Perinteinen kotiseuturetki 17.8. Loimaan ympäristökyliin. Paikalliset oppaat kertoivat omasta asuinympäristöstään.

Kesän 2024 tapahtumia. Kirjoittaja Ulla Kaskiluoto. Valokuvia: 4.7. kesäkuun lauluilta kotiseutumuseolla, 10.7. iltakirkko suviehtoona, 15.8. kirkontornikierros, 23.8. perinteinen muistojen lauluilta, 5.9. Tapio Rautavaaran laulujen ilta.

Saima Anttila – keittäjä, siivooja, talonmies, vahtimestari. Kirjoittaja Outi Kortesuo. Saima Aliina Anttila (1912–2002) työskenteli Orisuon kansakoulussa tehden pitkää päivää ja raskasta ruumiillista työtä. Hänellä oli taitoa myös käsitöiden saralla.

Toivosen paja 1930–2022. Kirjoittaja Aatto Toivonen. Kirjoittaja kertoo vanhemmistaan Vilhosta ja Olgasta, jotka ostivat Kylä-Hulmista lohkotun tilan vuonna 1930. Paikalle rakennettiin ensin asuin- ja ulkorakennukset, hieman myöhemmin metallisepän paja. Vuonna 1953 Toivosen veljekse trakensivat uuden pajarakennuksen, joka erikoistui erilaisten ajoneuvojen ja työkoneiden korjaamiseen. Velj. Toivonen korjaamo yhtiöitettiin kesällä 1959. Toiminta jatkui kevääseen 2014, ja yhtiö lopetti kesällä 2022.

Kouluruoka 75 vuotta -näyttely koulumuseossa. Kirjoittajat Tuula Levonen ja Eliisa Mäkelä. Kouluruokailun historiaa, Loimaan koulumuseon kesänäyttely 2024, kouluruokamuistoja eri vuosikymmeniltä.

Kesä kotiseutumuseossa. Kirjoittaja Sirpa Tuomonen. Kirjoittaja kertoo työstään museossa.

Lapsuuteni joulumuistoja. Kirjoittaja Heikki Vainio. Muistoja 1960-luvulta: joulurauhanjulistus radiossa vuoteen 1962, vuodesta 1963 televisiossa. Sähköiset kuusen kynttilät 1960-luvun lopulla. Muistoja myös joulupukin vierailusta ja lahjoista.

Kartanot ja maatalouden muutos Wirzenius-Wegelius -suvun kirjeissä 1850–1910. Kirjoittaja Elsa Hietala. Kirjoittaja kertoo väitöskirjastaan, joka esittelee paikkakunnan maatalouden oloja ja historiaa. Alkuperäislähteenä hän käytti pääosin Pelkolan kartanon emännälle Emma Catharina Wegeliukselle (os. Wirzenius 1811–1876) sekä Helena Charlotta Wegeliukselle (os. Wirzenius 1858–1926) osoitettuja perhekirjeitä. Molemmat olivat Aittamäen kartanon tyttäriä.

Säkylänharju – harvinaisuuksien aarreaitta. Kirjoittaja Erkki Kallio. Säkylänharju muodostui noin 10 000 vuotta sitten jääkauden sulamisvaiheen aikana. Katsaus harjun eläin- ja kasvikuntaan.

Loimaan Taidetalo. Kirjoittaja Marja Rauhala. Loimaan höyrysaha aloiti toimintansa 1876. Alfred Lyly rakennutti nykyisen Taidetalon höyrysahan konttoriksi 1928. Loimaan kauppakoulun kannatusyhdistys osti rakennuksen 1952. Vuoden 1965 jälkeen opetustyö jatkui Loimaan työväenopiston toiminnalla. Taidetalo perustettiin 2010 testamenttilahjoituksen myötävaikutuksella. Suuri remontti tehtiin 2011–2012.

Kalle Virta, Krekilän myllyn rakentaja (osa 2). Kirjoittaja Seppo Mäki. Kalle Virran elämäkerran toinen osa 1930-luvun vaikeiden aikojen jälkeen. Muutto mylläriksi Kiikalaan, II maailmansodan vuodet, Kallen kuolema 

Kertunmäki muistoissani. Kirjoittaja Ulla Kaskiluoto. Kertumäen kesäteatterin vaiheita. Ensimmäinen teatterikappale oli vuonna 1981 esitetty “Pikku Pietarin piha”.

Osastonhoitajana Loimaan aluesairaalassa 1962–1973. Kirjoittaja Arja Knuutila. Arja Knuutilan muistelmat sairaanhoitajan koulutuksesta ja työstä, 3. osa. Aiemmat osat numeroissa 2020 ja 2021.

Loimaan Palloseuran 1980-luku – nousua ja laskua. Kirjoittaja Aarne Reiman. Loimaan Palloseuran historiaa. Menestyskauden jälkeen seura ajautui vuosikymmenen lopulla vaikeuksiin, jollaisissa oli ollut myös 1960-luvun puolivälissä.

Amerikan sukulaisia. Kirjoittaja Jukka Vaarnanen. Kirjoittaja kertoo isoisästään Kalle (Kaarle) Marianpojasta myöh. Ylistö (s. 1885), joka vuosina 1906–1909 asui Kanadassa. Monet Kallen pojista asettuivat sittemmin Pohjois-Amerikkaan. Arvo Suominen, kirjoittajan enoista viimeinen, kuoli 1995.

Rompepäivät 30 v. Kirjoittaja Elsa Hietala. Kyläyhdistyksen kirpputorista merkittäväksi myyntitapahtumaksi.

Niinijoen rukoushuone 90 vuotta. Kirjoittaja Heikki Eskola. Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen omistama rukoushuone vihittiin käyttöön 25.11.1934.

Hulmin vanhaa arkistoa penkomassa. Kirjoittaja Jarmo Hulmi. Kirjoittaja kertoo isoisänsä isoisän Juha Hasson (1828–1882) ja isänsä isoisän Juho Hulmin (1852–1935) muistiinpanoista 1800-luvun jälkipuoliskolta 1900-luvun alkuvuosiin. Hulmin (aik. Hasso) talon historiaa.

Pesänsuon piiskausmänty. Kirjoittaja Arvo Saario. Piiskausmännyt olivat käytössä vuosina 1778–1889 ensin Ruotsin ja sitten Venäjän hallitsemassa Suomessa. Niitä käytettiin ruumiinrangaistuksissa varsinkin köyhien kohdalla, jos nämä eivät pystyneet maksamaan sakkojaan. Vastaaja köytettiin yläosattomaksi riisuttuna vatsa puuta vasten ja kaksi virkavallan edustajaa antoi raippoja selkään: yksi löi ja toinen laski lyönnit. Pesänsuon ikimänty oli niin vanha, että kasvu pysähtyi viimeistään 1800-luvulla. Mänty alkoi tehdä kuolemaa 1964, kun sen juuria katkottiin ojankaivuun vuoksi, ja hieman myöhemmin siihen iski salama.

Veikko Kankareen 90-vuotismuistelmia. Kirjoittaja Veikko Kankare, toim. Aino Suominen.

Peltoisten Frantsi. Kirjoittaja Irma Vättö. Kirjoittaja kertoo isoäitinsä Fredrika Frantsin (1861–1938) kotitilasta, josta kuuli tarinoita varsinkin Alli-tädiltään. Frantsin pirtissä valmistettiin muun muassa Loimaan 1870-luvulla rakennetun asemarakennuksen kalusteet.

Ammatillisen opetuksen kehitys Loimaalla 90-luvulta nykypäivään. Kirjoittajat Risto Sinervo ja Olavi Ala-Nissilä. Entinen kuntayhtymän johtaja sekä entinen laskentatoimen ja oikeusopin lehtori kertovat Loimaan ammattiopetuksen historiasta.

Loimaan kehitysloikkia amerikkalaisopein. Kirjoittaja Pauli Salminen. Loimaan aluesairaalan johtava lääkäri Esko Kaarsalo (1930–2012) ja nahkatehtailija Yrjö Salminen (1891–1949) toivat osaamisensa Loimaalle. Salmisella oli roolinsa myös suomalaisen jääkiekkoharrastuksen syntyhistoriassa.

Kuusijuhla 1952. Kirjoittaja Matti Pulli. Koulu- ja joulumuistoja. Koulua käytiin aluksi Rukoushuoneella, myöhemmin saatiin oma koulu Suopellolle, joka toimi vanhassa Saarisen puutyöverstaassa.

Tarinoita Mellilän papeista. Kirjoittaja Markku Laurinen. Lyhyet elämäkerrat seuraavista henkilöistä: Carl Magnus von Essen (kirkkoherrana 1915–1932), Kaarlo Jalkanen (1939 alkaen), Jaakko Laurila (1950–1961), Juho Kiiski, Aimo Oristo, Veikko Rantasalo.

Monen alan taitaja Jarmo Polo. Kirjoittaja Aino Suominen. Muusikko ja maanviljelijä Alastaron Hanhijoelta. Käytti taiteilijanimeä Jarmo Juhani ja konsertoi 1970-luvulta noin vuoteen 2000. Harrasti puutöitä, joiden tiimoilta näyttely Alastaron kirjastossa v. 2012.

Traktorilla virtuaalitodellisuuteen. Kirjoittaja Lauri Viinikkala. Museoissa hyödynnettävä digitaaliteknologia, josta esimerkkitapauksena käsitellään maatalousmuseo Saran Valmet 502 -simulaattoria.

Kullervo kaks’ piste nolla. Kirjoittaja Kuu Aholainen. Kalevalaisen runouden tyyliin kirjoitettu nykypäivään sijoittuva teksti. Kirjoittaja on hirvikoskelaislähtöinen väitöskirjatutkija Turun yliopiston kirjallisuustieteen laitoksella. Runo voitti vuonna 2013 Äidinkielen opettajain liiton kirjallisuuspalkinnon.