Saviseudun Joulu 2022

Loimaan kotiseutumuseon alkuvaiheet. Kirjoittaja Raija Kouri. Kotiseutumuseon historiaa vuodesta 1954 1970-luvulle. Lyhyesti käsitellään myös rakennuksen varhaisvaiheita 1800-luvulla sekä tuoreempaa toimintaa museolla.

Panimo-näyttely Loimaan kotiseutumuseossa kesällä 2022. Kirjoittaja Mikael Tuominen. Loimaan olut- ja limonaditehtaiden historiaa.

"Kyl olutta ja kiljua aina tehtiin". Kirjoittaja Taina Lehto. Loimaan oluenpanoperinteisiin liittyvää kansanperinnettä.

Kesä kotiseutumuseossa. Kirjoittaja Emma Pakkanen. Kirjoittaja kertoo kesätyöstään.

Saara Heino. Kirjoittaja Outi Kortesuo. Opettajan, lastenkirjailijan ja emännän syntymästä 105 vuotta.

Opettajatar Miina Penttilän kirjalliset nimipäivät. Kirjoittaja Pirkko Hyvönen. Katsaus Anna-Liisa Kastion kirjoittamaan elämäkertakirjaan Yhteenkudottu koulumatka. Opettajatar Miina Penttilän elämästä. Tietoa myös Penttilän elämää koskevista alkuperäislähteistä.

Miinan tarina. Kirjoittaja Pirkko Hyvönen. Miina Penttilän (1874–1961) elämäkerta.

Loimaa Seura ry. kesä 2022.

Loimaa-Seuran kotiseuturetki 20.8.2022. Kirjoittaja Aino Suominen.

Otteita Hannes Korpi-Anttilan päiväkirjasta. Kirjoittaja Raija Kouri. Turun Lyseossa opiskelleen 16-vuotiaan nuorukaisen päiväkirjamerkintöjä keväältä ja kesältä 1918.

Ripille 70 vuotta sitten. Kirjoittaja Arvo Saario. Kirjoittaja muistelee konfirmaatiotaan Mellilässä kesällä 1952.

Loimaan Palloseuran 1960-luku – pohjakosketuksen kautta nousuun. Kirjoittaja Aarne Reiman.

Mellilän osuusmeijerin autoista. Kirjoittaja Markku Laurinen. Kuorma-autoja 1930–1950-luvuilta.

Krontmänttines, sukkela ja ällipää. Kirjoittaja Minna Pyhälahti. Kiehtovia murresanoja Mellilästä.

Kyntönäytös Haarantiellä 25.9.2022. Kirjoittaja Aino Suominen.

Etelä-Vesikosken vaiheita. Kirjoittaja Sami Männistö. Keskiajalta Loimaan kauppalan perustamiseen. Vesikosken kylä, Loimaan vapaaherrakunta ja Ylistaron kartano (Arvid ja Leonard Wittenberg), kartanosta talonpoikaiskyläksi, rautatieaseman ympärille kasvaa kauppala.

Mäki-Punton tilan historia 311 vuotta. Kirjoittaja Riitta Mäki-Punto. Vuonna 1711 perustettu Kauhanojalla sijaitseva tila. Nykyään kotimuseona.

Mäki-Punton kotimuseo Kauhanojalla. Kirjoittaja Aino Mäki-Punto

Rakkaat terveiset täältä jostakin. Vanhempieni Laina ja Arvo Mäki-Punton sota-ajan kirjeet. Kirjoittaja Marjatta Elomaa.

Muistoja Alastaron yläasteelta. Kirjoittaja Jukka Korvenpää. Entinen rehtori kertoo syksyllä 1976 aloittaneen yläasteen toiminnasta.

Enon opetuksia luonnon asioista. Kirjoittaja Tauno Suominen, toim. Aino Suominen. Loimaan seudulla 1800-luvulla vaikuttanut rovasti Antero Varelius oli merkittävä sanaston luoja. Artikkelissa kommentoidaan Vareliuksen teosta Enon opetuksia luonnon asioista (1845).

Mitäs kieltä Loimaalla opetettais? Kirjoittaja Jari Niemelä. Loimaan yhteiskoulu aloitti vuonna 1909. Venäjän kieli tuli pakolliseksi oppiaineeksi 1916. Lisäksi käsitellään sotienvälisen ajan kieliriitaa (suomi ja ruotsi).

Köyliönkylän Tuomola ja asutustoiminta. Kirjoittaja Heikki Eskola. Maatilan ja sen torppien historiaa v. 1901–1952.

Mistä Haaroisten Saunakylä on saanut nimensä?  Kirjoittaja Heikki Eskola. Kun kartanojen maille perustettiin lohkotiloja, oli viljelijöiksi mielivien oltava ensin kolme vuotta koeajalla. Ensimmäisenä koevuonna tuli viljelijän muun muassa rakentaa sauna.

Enoni Pentti Heikkilä, linssien osaaja. Kirjoittaja Pauli Salminen. Kirjoittaja kertoo enostaan, joka asettui sotien välisenä aikana Yhdysvaltoihin ja teki siellä ”kaikenlaisia linssejä, valokuvausta varten ja kiikareihin, pommitähtäimiin ja erilaisiin lentokoneiden instrumentteihin”.

Kaunokirjoituksesta tekstaukseen. Kirjoittaja Eliisa Mäkelä. Loimaan koulumuseon käsialanäyttely Pääkirjaston yläkerrassa vuonna 2022.

Mitä käsialalle kuuluu nyt? Kirjoittaja Hanna Vuori. Kainalojuttu edelliseen.

Toivon ja sitkon joulu Loimaalla. Kirjoittaja Olavi Ala-Nissilä. Kirjoittaja pohtii Venäjän ja Ukrainan välistä sotaa sekä lähestyvää ensimmäistä sota-ajan joulua. Hän kirjoittaa myös aiempien vuosikymmenien kriiseistä ja niihin varautumisesta.

Äitini Siiri Tanner – valon ja varjon tunnelmien kuvaaja. Kirjoittaja Hannele Tanner-Penttilä. Kirjoittaja kertoo taidemaalariäitinsä (k. 2018) vaiheista, mm. sotavuosista sekä luovutetun Karjalan evakoista.

Loimaan seudun ensimmäiset maatalousnäyttelyt. Kirjoittaja Taina Lehto. Loimaan seudun ensimmäinen maatalousnäyttely heinä–elokuun taitteessa 1937. Toinen näyttely heiänkuussa 1962.

Sieppalan Tiirin lahjakkaat sisarukset. Kirjoittaja Markku Kaurila. Kurittulan Yli-Mikolassa 1800-luvun jälkipuoliskolla syntyneen sisarussarjan vaiheet: Vihtori Evald (1869–1943), Maria Mathilda (1872–1946), Johannes Evert (1877–1951), Valtter Nikolai (1884–1960), Väinö Edvard (1886–1966) ja Lyyli Viktoria (1889–1938).

Pari vanhaa paperia, suuri apu sukutukijalle. Kirjoittaja Usko Uotila. Kirjoittaja kertoo yli 1860-luvun nälkävuosista ja käsiinsä päätyneistä aikalaislähteistä.

Alastaron kirkon tornissa. Kirjoittaja Pentti Sulonen. Kesällä 2022 järjestetty yleisötilaisuus, jossa oli mahdollisuus vierailla Alastaron kirkon kellotornissa.

Heikki Pulli törmää murteisiin. Kirjoittaja Matti Pulli.

Alastaro-Seura ja Hunnaan kotiseutumuseo. Kirjoittaja Maiju Boenisch.

Pesäpalloseuran perustaminen Loimaalle. Kirjoittaja Matti Rasilainen. 91 vuotta sitten sunnuntaina marraskuun 22. päivä 1931 perustettiin Loimaalle pesäpallon erikoisseura Loimaan palloilijat. 

Oluttehdas Kemppaisen aikaan. Kirjoittaja Pentti Kemppainen. Matti Kemppainen oli Loimaan Oluttehtaan johtotehtävissä talvisodan jälkeisestä ajasta eläköitymiseensä vuonna 1966. Samana vuonna tehdas fuusioitiin Auran panimoon. Tehdas lopetti Loimaalla 1970.

Kelloliike J. Mäkelän satavuotinen historia. Kirjoittaja Sari Keskitalo. Vuonna 1922 perustetun yrityksen historiaa. ”1990-luvulla alan liikkeitä oli useita Loimaalla, mutta nyt liike on alansa ainoa.”

Ainekirjoitus hiihtämisestä Turun tyttö koulussa 1905. Kirjoittaja Eeva Hollo.

Loimaan teatterin tarina. Kirjoittaja Leena Salonen. Ilmaisutaidon kerhosta teatteriyhdistyksestä. Kirjoittaja muistelee 1980-luvulla alkanutta toimintaansa Loimaan teatterissa.

Majurinpolku Kanniston tilalla. Kirjoittaja Aino Suominen. Alastarolla Kanniston peltojen reunalta alkaa metsäpolku, Majurinpolku. Kanniston tilan ja Majurinpolun historiaa.

Metsämaan pitäjän vaiheita. Kirjoittaja Maurits Hietamäki. Metsämaan vuonna 1777 rakennetun kirkon ja tästä alkaneen itsenäistymiskehityksen vaiheita.

Poikatukka. Kirjoittaja Ulla Kaskiluoto. Kirjoittaja muistelee äitiään, joka piti tarkan huolen tyttärensä hiuksista.