Pellonraivauspalkka pakettipeltoi

Vaikka väki on vähennyt, on tuotantovälineiden ja -tekniikan kehitys kuitenkin merkinnyt tuotantovoimien kasvua maataloudessa. Salaojitus, uudet lannoitus- ja viljelymenetelmät ovat kohottaneet tuotantoa.

Koneistaminen on vapauttanut entistä enemmän peltoa viljanviljelyyn ja uudisraivaus on lyhyessä ajassa kasvattanut peltopinta-alaa. Maatalouspolitiikan johtotähtenä oli ollut itsenäistymisen alkuajoista lähtien omavaraisuus, toisen maailmansodan jälkeen se oli ollut osa Suomen henkiinjäämispolitiikkaa. Nyt oltiinkin ylituotannossa.

 

Osalla asutustiloja tuolloin vielä uudisraivaus jatkui. Samanaikaisesti ylituotanto ja markkinointivaikeudet johtivat siihen, että maanviljelijälle maksettiin, jos hän ei käyttänyt peltoaan maanviljelystuotantoon. Peltopaketit merkitsivät talonpojille4 myös henkistä vararikkoa. Tästä ratkaisusta maksettiin poliittisella rintamalla kova hinta vennamolaisuuden esiinmarssina.

 

Jatkuva, joskin vuodesta 1973 lähtien hidastuva virta etelän suuriin asutuskeskuksiin supisti tasaisesti maa- ja metsätalouden osuutta. 1980-luvun puolessavälissä enää kymmenesosa ammatissa toimivasta väestöstä sai ansionsa maataloudesta. Kun vuonna 1970 yli puolet maatiloista oli alle 10 hehtaarin tiloja, oli niiden määrä supistunut kymmenessä vuodessa kolmannekseen.

 

Traditionaalinen maalaisköyhälistö oli hävinnyt, koska työt tehtiin lähes yksinomaan oman perheen voimin.

 

Nyt ollaan EU:n myötä suuressa rakennemuutoksessa, joka vähentää maatilojen määrää, toisessa suuressa muuttoaallossa, joka tyhjentää maaseutua väestä.

Copyright Loimaa-Seura r.y.  -  Tietosuojaseloste  -  Palvelun toteutus: JPmedia