Kaskuja

Loimaalainen huumori, kaskuja Loimaalta

 

Papit ovat tottamaar olleet suosittuja jutunaiheita

Ajoivat, Klemelän isäntäpari, Alfred ja Alma ja Mettämaan kirkkoherra Santaoja. Alma ja Santaoja istuivat takapenkillä vierekkäin ja Santaojan käsi kävi vähän väliä Alman polvessa, mistä Alma sen aina tuuppasi takaisin. Alfred havaitsi pelin ja sanoi Santaojalle: ”Pa koittain vaan, älä luavuta, tollai se mullekki ensti teki.”

 

Loimaalla oli kaks tunnettua, Kukan Ahti ja rovasti Sovijärvi. Tulivat kauppalan karulla, siinä vanhan viinakaupan kohtaalla toisiaans vastaan. Ja tunsivat toiseens, tottakai. ”Tulisiks vähä tonne”, kysy Ahti, viittas porttikonkiin päin, ”mulla olis täsä mukavia kuvia.” Sovijärvi meni, katto Ahtin kuvia ja sano: ”Voi, voi, poika, sulla on huanoja kuvia. ”Ens viikolla tullee parempia” sopotti Ahti, ”on musta miäs ja valkonen nainen.”

 

Loimaalaista huumoria löytyy esimerkiksi seuraavista kirjoista:

Urho Järveläinen: Papan kaskut ja laulut, Riitta Jumppanen: Ikkää lissää, Raija Kouri: Paljo piretyt, Heikki Perho: Pannaas sillai si, Eero Tuomola: Isoisän tarinat I ja II,

Copyright Loimaa-Seura r.y.  -  Tietosuojaseloste  -  Palvelun toteutus: JPmedia