Kyl Loimaalta saa, ko sanan lähettää

Tervetuloa Loimaa-Seuran sivuille


Saviseudun joulu - 1989

Saviseudun joulu numero 1 vuosi 1989S_Joulu_1989

Hyvän tahdon juhla. Kirjoittaja Yrjö Jaatinen. Hengellinen kirjoitus.

Kotiseututyö – mitä se on ? Kirjoittaja Riitta Jumppanen.

Maakuntalaulumme synty. Kirjoittaja Aimo Oristo. Henkilökuva kirjailija Väinö Kolkkalasta (1884-1952).

Saviseudun suuri mies Lönnrotin lähin apulainen. Kirjoittaja Aimo Oristo. Henkilökuva kirkkoherra ja kirjailija Antero Vareliuksesta (1821-1904).

Loimaalaista sisua ja seikkailumieltä. Kirjoittaja Heikki Perho. Henkilökuva Martti Jalmari Perhosta, joka lähti 1900-luvun vaihteessa Brasiliaan siirtolaiseksi.

Talonpoikaistilojen perinnöksi osto Loimaan kihlakunnassa. Kirjoittaja Toivo J. Palokoski. Artikkeli käsittelee omistusoikeuksien muutoksia 1500-luvulta 1800-luvulle Loimaan näkökulmasta.

Henkilökuvia poikavuosien Loimaalta. Kirjoittaja Eero Lehtinen. Kirjoittaja muistelee 1920-luvulla eläneitä loimaalaisia persoonia (erästä tyttöä, Kekkua, vaivaistalon Mantaa, pastilli-Joosea, Perkosta, pikku-Miinaa, soppa-Miinaa ja autuas-Miinaa).

Luonnonsuojelualueiden ja luonnonmuistomerkkien rahoitushakemuksia. Kirjoittaja Kari Nummila. Artikkelissa kerrotaan, miten yksityinen maanomistaja voi hakea omistamansa maa-alueen rauhoitetuksi.

Loimaalaista henkilöhistoriaa: Miinat ja muut. Kirjoittanut Loimaan lukion neljä Loimaan lukion oppilasta. Artikkelissa kerrotaan Loimaan Miinoista.

Muisteluksia. Kirjoittaja Ällä. Koulumuistoja Vesikosken koulusta. Kirjoitettu Loimaan murteella.

Koulun kuusijuhla. Kirjoittaja Kyllikki Kallioinen. Muistelua koulun joulujuhlista ja niiden valmistelusta sotavuosina.

Jouluja Pakkaramäessä. Kirjoittaja Pirkko Jaakola. Runo.

Harakka ja Kurki heiniä purki. Sosi ja Punki ne lattoon tunki. Kirjoittaja Riitta Jumppanen. Perinnepiirissä talletettuja loruja.

Maatalouden koneellistuminen. Kirjoittaja Lasse Niinimäki.

Aittainventoinnilla alkuun. Kirjoittanut Matti Norr. Ennen vuotta 1940 rakennetut rakennukset on tarkoitus inventoida. Loimaalla tämä työ on aloitettu aitoista. Artikkeli kertoo myös aittojen historiasta.

Luontokuvaajan nöyrä tunnustus: Ylistys kuuluu Luojalle! Kirjoittaja Kari Nummila. Henkilökuva metsämaalaisesta luontokuvaajasta Heikki Mikkolasta.

Leivän maa. Kirjoittaja Aulis Yli-Puntari. Kuvaus Loimaan luonnosta, ympäristöstä ja ilmastosta.

Keitä olivat Urho Ahonurho ja Uuno Soldan. Kirjoittaja Juhani Heinonen. Artikkeli kertoo loimaalaista kuvataitelijoista Urho Ahonurhosta (1894-1952) ja Uuno Soldanista (1883-1954).

Syrjämän talossa kaikki käsityötä. Kirjoittaja Reijo Kaunosalo. Henkilökuva taiteilija Viljo Syrjämästä.

Riippalassa oli oikein kaupunginjohtajakin – kulttuurihelmiä kunnan pohjoisosista. Kirjoittaja Pauli Salminen. Artikkelissa kirjoitetaan paikallisista kulttuurikohteista. Erityisesti siinä keskitytään Riippalan kaupunkiin Kojonperässä ja Metsämaan kirkon miljööhön.

Kanta­-Loimaan komean kirkon ”arvoitus”. Kirjoittaja Veikko Laakso. Loimaan kirkon historia.

Loimaan mies pelastamassa sävelaarteet. Kirjoittaja Aimo Oristo. Loimaalainen professori Jorma Vallinkoski oli Lontoossa huutamassa takaisin Sibeliuksen nuottikäsikirjoituksia Lontoossa.

Sallilan Sähkölaitos 75 v. ”Tyyriiks semmottet sähköt tulee”. Kirjoittaja Jorma Mäkinen. Sallilan sähkölaitoksen historia.

Rakennettu ympäristömme. Kirjoittaja Seija Niskala. Rakennustyylien historia erityisesti Loimaan näkökulmasta.

Rakennuskaava ja rakennetun ympäristön suojelu. Kirjoittaja Timo Alhoke. Artikkelissa pyritään selvittämään, mitä asioita pitää ottaa huomioon rakennetun ympäristön suojelun kannalta rakennuskaavaa tehtäessä.

Rakennuslaki ja rakennuskulttuuri. Kirjoittaja Willy Halminen. Rakennusten suojelu ja kaavoittaminen erityisesti rakennuslakien kannalta.

Kulttuurien sulautuminen ja rinnakkaiselo Loimaalla. Kirjoittaja Eino Vepsä. Artikkeli kertoo karjalaisten sopeutumisesta Loimaalle.

Antti Huttunen – opettaja ja sotilas. Kirjoittaja Onni Rantala. Henkilökuva Antti Huttusesta (1905-1941).

Talvisodan rintamaoloissa joulukin melkein unohtui. Kirjoittaja Arvo Ali-Rantala. Veikko Kotirannan muistelua rintamajouluista.

Loimaalaisia vapaaehtoisia talvisodan Kuhmossa. Kirjoittaja Onni Rantala. Artikkelissa kerrotaan vapaaehtoisten koulutuksesta ja rintamalla olosta.

Loimaalaista talvisotaa. Kirjoittaja Eino Lehtisaari. Muistelua siitä, miten talvisota näkyi Loimaalla.

Talvisodan kokonaiskuva. Kirjoittaja Vilho Tervasmäki. Yleiskuva sodan tapahtumista.

Talvisodan miehet. Kirjoittaja ”Loimaalainen”. Muistelua ja pohdintaa talvisodasta.

×
Saviseudun Joulu - 1990

Jouluksi 1990. Kirjoittaja Matti Taatila. Hengellinen kirjoitus.S_Joulu_1990

Oltiin partiopoikia Loimaalla. Kirjoittaja Eino Lehtisaari. Loimaan Nuotioveikkojen syntytarina ja alkutaival 1930-luvun lopulla.

Joulu juhlista julkisin. Kirjoittaja Antero Warelius (1821-1904). Teksti on lainaus hänen teoksestaan Tyrvään pitäjästä 1853. Kirjoitus kertoo joulutavoista.

Lapsuuden joulukirkko hohtaa lämpöä vuosikymmenten takaa. Kirjoittaja Urho Järveläinen (1887-1965). Muistelua lapsuuden joulusta noin vuodelta 1893.

Keruuarkistojen lehdiltä. Kodinhaltijat, tontut, kaikessa mukana hyveineen ja inhimillisine heikkouksineen. Kirjoittaja Heikki Keskumäki. Erilaisia uskomuksia ja tarinoita, joita ennen muinoin on liitetty tonttuihin ja kodinhaltijoihin. Kertomukset on kerätty Loimaan seudulta Suomalaisen Kirjallisuuden seuran Kansanrunousarkistoon.

Kauppaneuvos Oskari Heikkilä – monipuolinen toiminnan mies. Teksti perustuu Ilmari Särkän kirjoittamaan historiikkiin Oskari Heikkilä Oy, 50 vuotta. Henkilökuva Oskari Heikkilästä (1886-1954).

Laivaliikennettä Loimijoella. Kirjoittanut Risto Nikkilä. Artikkeli kertoo 1800-luvun lopulta 1930-luvulle jatkuneesta laivaliikenteestä, joka syntyi teollisuuden tarpeesta.

Kuulumisia Loimaa-Seuran toiminnasta vuoden varrelta. Vuoden tapahtumat.

Loimaa-Seuralla oma pienoislippu ja tunnus.

Kotipirtti on Kirstin innoituksen tyyssija. Kirjoittaja Kari Nummila. Henkilökuva.

Kuntajaon kiemurat ja uudistukset. Erilliset artikkelit kirjoittaneet Ilkka Vainio ja Jorma Kopu. Keskustelua Loimaiden yhdistymisestä.

Monipuolinen paikkakunta (maantieteellinen tutkielma). Kirjoittaja Tiitus. Pakina on ilmestynyt Turun Sanomissa 1911.

Vanhan sanomalehden palstoilta…Kirjoittaja Oiva Järveläinen. Kuvausta 25.5.1911 Turun Sanomista, jossa oli runsaasti juttuja Loimaalta.

Muisteluksia. Kirjoittaja Ällä. Loimaan murteella kirjoitettu muistelu Satakunnantien varren elämästä.

Kotiseudun katajat. Kirjoittaja Aulis Yli-Puntari.

Metsossa ja hirvessä riittää alkuvoimaisuutta. Kirjoittaja Kari Nummila. Erämies Heikki Mikkolan ajatuksia metson ja hirven metsästyksestä.

Lapsuuteni joulumuistoja Alastarolta. Kirjoittaja Matti Rautanen. Muistelua 1940-luvun alkupuolen jouluista.

Koipikkaat metsämaalaisten jalassa. Kirjoittaja Olavi Lähteenmäki. Koipikkaiden eli naudan nahasta valmistettujen talvikenkien valmistus ja käyttö.

Mitä tiedät Prättäkitistä? Tarinoiden keräyspyyntö.

Selitys ja ”skandaali” Keskustelua Alpo Jaakkolan kohutusta teoksesta Ihmeen selitys.

P-puukstaavien pakina. Kirjoittaja Maijan Topi (1880-1918). Pakina on julkaistu 1912 jossakin päivälehdessä. Kertomuksessa kaikki sana alkava p-kirjaimella.

Moskovan rauhaa kokemassa kolmestakin näkökulmasta. Kirjoittaja Vilho Tervasmäki.

Juuret synnyinseudussa – ja maailma on meidän. Kirjoittaja Aimo Oristo. Henkilökuva kirjailija Knut Hamsunista (1859-1952).

Nurmisen radioasema Mellilän Vähässäperässä. Kirjoittaja Reijo Kaunosalo. Artikkeli kertoo Vesa Nurmisen keräämästä radio- ja puhelinmuseosta, joka on Mellilässä.

Loimaan kunnan vanhimman koulun historiaa. Kirjoittaja Eino Vepsä. Artikkeli kertoo ensimmäisen koulun perustamisesta Kojonkulmalle Kuninkaisten Mustaanmäkeen ja sen alkuvaiheista. Ohessa on myös turkulaisessa sanomalehdessä 1911 julkaistu juttu asiasta.

Pastoria Wialénin pyhäkoulut. Kirjoittaja Veikko Laakso. Artikkeli kertoo erilaisista 1700- ja 1800-luvulla olleista lukutaidon ja kristinuskon perusteiden opetusmuodoista.

Häyryn, Perhon ja Raunioin veljekset Loimaan pesäpalloilussa Vanhan torin aikoihin ja myöhemminkin. Kirjoittaja Onni Rantala. Artikkeli kertoo veljeksistä ja heidän urheiluharrastuksistaan. Veljekset olivat syntyneet 1900-luvun alussa.

Ferraria. Kirjoittaja Reino Salminen. Ferrarian naulatehtaan historia.

Rakennusinventointi auttaa säilyttämään kulttuurimaisemaa. Kirjoittaja Ulla Willberg.

Muistatko vielä Alatalon? Kirjoittaja Tauno Suominen. Muistelua Alatalosta ja sen asukkaista.

Muisteluksia Johanneksen pitäjän Karhulan kylästä 51 vuoden takaa. Kirjoittaja Laila Laivuori. Artikkeli on lotan muistelua talvisodan ajalta.

Kemppilä ja Vesikosken sotamies Perttu Lunta. Kirjoittaja Jari Niemelä. Henkilökuva 1700-luvulla eläneestä ruotusotilaasta Perttu Lunnasta.

Kirvesjärven partioretket. Kirjoittaja Onni Rantala. Artikkelissa on muisteltu 1941 tapahtuneita tiedustelu- ja tuhoamisretkiä.

Hirvijahti etulinjassa. Kirjoittaja Onni Rantala.

Saariston vapaajoukko Loimaalla vuoden 1918 sodassa. Kirjoittaja Erkki Sarkki. Saaristossa kootun vapaaehtoisjoukon synty ja toiminta mannermaalla ja erityisesti Loimaalla vuoden 1918 sodassa.

×
Saviseudun Joulu - 1991

Joen kansan virsi. Kirjoittaja Eino Lehtisaari. Laulu.S_Joulu_1991

Joulun messias. Kirjoittaja Veikko Rantasalo. Hengellinen kirjoitus.

Haaroisten kartano Loimaalla. Kirjoittaja Erkki Sarkki. Haaroisten kartanon historia 1500-luvulta näihin päiviin.

Joulun pikkupyhistä. Kirjoittaja Urho Järveläinen. Artikkeli kertoo erilaisista pyhäpäivistä ja niiden nimityksistä menneinä aikoina ja nykyään.

Lönnrot ja Warelius. Kirjoittaja Kari Nummila. Artikkeli kertoo Antero Vareliuksen (1821-1904) elämästä ja ystävyydestä Elias Lönnrotin kanssa.

Loimaan seudun kansanedustuksesta. Kirjoittaja. Heikki Perho. Esittely loimaalaisista kansanedustajista.

Pitää siinä minunkin merkkini näkymän! Kirjoittaja Timo Verho. Artikkeli kertoo puumerkeistä. Mukana on kuvia melliläläisistä puumerkeistä.

Laskiaisen vietto entisajan Loimaalla. Kertoja Yrjö-Matti Koskinen. Artikkeli perustuu Koskisen kertoiluun Kotiseutuillanvietossa 23.1.1938.

Lotat maanpuolustuksen tukipylväänä. Kirjoittaja Vilho Tervasmäki. Lotta Svärd -yhdistyksen historia ja toiminta sodan aikana.

Krekilän myllyn historiaa. Kirjoittaja Riitta Jumppanen. Myllyn toiminta 1600-luvulta lähtien.

Jääkärien perintö. Kirjoittaja Kari Nummila. Lyhyt esitys jääkäriliikkeen historiasta.

Muistikuvia kettujahdista. Kirjoittaja Olavi Klemelä. Muistelua metsästyksestä 1920-luvun paikkeilla.

Teollistumisen alkutaival Saviseudulla. Kirjoittaja Risto Nikkilä. 1870-luvun lopulla rautatie ja yleinen vaurastuminen sai aikaa teollisuuden nousun Loimaalla. Artikkelissa esitellään tänä aikana toimineita yrityksiä (naula- ja kettinkitehdas, paperitehdas, tiilitehdas, saha, tulitikkutehdas ja tupakkatehdas).

Hirvikosken vesivoiman käyttö. Kirjoittaja Reino Salminen. Vesivoiman käyttö eri aikoina.

Maatalouden tuotantosuunnan muutos Loimaalla autonomian ajan lopulla. Kirjoittaja Jari Niemelä.

Loimaa-Seuran kuulumisia. Kirjoittaja Riitta Jumppanen.

Majatalon paha poika. Kirjoittaja Antti Tuomi-Nikula. Muistelua 1920-luvun elämästä Alastarolla Vahvalan kylässä.

Oleks nähnyl Loimaata. Kirjoittaja Kalle Aho (1899-1973). Loimaasta kertovat jutut on kirjoitettu Loimaan murteella.

Loimaalaisia liikemiehiä. Kirjoittaja Eino Lehtisaari. Muistelua kauppiaspersoonista.

Lentäjän hauta. Kirjoittaja Aulis Yli-Puntari. Henkilökuva luutnantti Arvo Ikolasta (1897-1926).

Paljon herroja. Kirjoittaja Eero Tuomola. Hauska tapaus Peränkulman Pesänsuon kylän lukukinkereiltä vuodelta 1910.

Prättäkitti ja hänen ennustuksensa – tarua vai totta? Kirjoittaja Veikko Laakso. Pohdintaa Prättäkitti -ennustuksista ja niiden todenperäisyydestä.

Loimaan kirkon palo 1888. Muistiinmerkitsijä Ida Rantanen (1877-1962). Tätä laulua laulettiin yleisesti 70 vuotta sitten. Tekijä on tuntematon.

Loimaalaisen soturin häät sodan aattona. Kirjoittaja Onni Rantala. Henkilökuva Väinö Virtamosta.

Isoperän koulu – kalliolle rakennettu. Kirjoittaja Matti Kuorikoski. Koulun vaiheet.

Muisteluksia Borstön linnakkeelta. Kirjoittaja Laila Laivuori. Muistoja lottana olemisesta Hangon Borstön rannikkolinnakkeella.

Hunnaan talon tarinoita. Kirjoittaja Tauno Suominen. Tila tunnetaan jo 1500-luvulta ja säilynyt ainakin 400 vuotta saman suvun hallussa.
Artikkelissa keskitytään talon menneisyyteen 1800-luvun lopulta lähtien ja lähinnä kerrotaan sen viimeisestä omistaja parista.

Hintsalan seppämestari. Kirjoittaja Eino Vepsä. Henkilökuva seppämestari Vihtori Lehtisestä (1896-1960).

Katsele ja ota kuvia. Kirjoittaja Jaakko Mäkimattila. Kuvia Alastaron maisemista.

Suo kuhisee elämää. Kirjoittaja Kari Nummila. Kirjoitus suoluonnosta ja sen arvosta.

Päiväkirjanlehtiä 1939-41. Kirjoittaja Erkki Ketola. Katkelmia päiväkirjamerkinnöistä.

Kirkosta vietiin yksi torni. Kirjoittaja Kari Nummila. Mellilän kirkon alkutaival.

Alastaron kansalaissota pikkupappilan ikkunasta nähtynä. Kirjoittaja Tauno Suominen. Alastaron pastori Albin Hukkasen kertomukset vuosien 1917-1918 tapahtumista. Kirjoittaja on löytänyt ne valtionarkistoon sijoitetusta vapaussodan arkistosta.

Rautatie vauhditti. Kirjoittaja Kari Nummila. Rautatie edesauttoi monen asian kehittymistä 1880-luvulla.

Muutama muistelma Savolinista. Kirjoittaja Onerva Käes. Muistelua teologian tohtori Emil Joakim Savolinista, joka toimi Loimaan kirkkoherrana 1900-luvun alussa.

Mihin katosivat kulkurit ja kerskailijat? Kirjoittaja Pauli Salminen. Muistelua entisajan kulkuripersoonista ja jutunkertojista.

Tallentakaa ja pöyhikää! Kirjoittaja Kari Nummila. Kehotus tallettaa vanhoja kuvia ja tietoja.

Haukan suvun vaiheita. Kirjoittaja Veli-Pekka Toropainen.

Palinin kivimiehet. Kirjoittaja Kari Nummila. Henkilökuva Antti Palinista, joka perusti Loimaan kivi ja Palin Granit Oy:n.

×
Saviseudun Joulu - 1992

Muisteluja jouluajoilta puolen vuosisadan takaa. Kirjoittaja Olavi Lähteenmäki. Jatkosodan joulut. Muistelmiaan kertoo kersantti J. Savolainen sekä sotilaspastori Veikko Kantola.S_Joulu_1992

Jouluiloa. Kirjoittaja Heimo Rinne. Hengellinen kirjoitus.

Kadonnutta aikaa etsimässä. Kirjoittaja Jaakko Tervasmäki. Muistelua Lyyrasta, Loimaan elävien kuvien teatterista, joka toimi noin 1914-1918.

Yhteiskoululainen. Kirjoittaja Antti Tuomi-Nikula. Loimaan Yhteiskoulussa alastarolaisena vuosina 1929-1934.

Ferrarian asuntoja ja asukkaita. Kirjoittaja Reino Salminen. Ferrarian tehtaan työntekijöiden tarpeisiin rakennettujen rakennusten vaiheet ja asukkaat.

Pikku muistelmia Loimaalta. Kirjoittaja Erkki Sovijärvi. Hauskoja sattumuksia menneiltä ajoilta.

Isäni oli toista maata. Kirjoittaja Hilppa Apajalahti. Artikkelissa kerrotaan loimaalaisesta jääkäristä.

Kontrahti vuodelta 1865. Kirjoittaja Jaakko Mäkimattila. Ala-Jyrkkiön torpan vuokraehdot.

Muistoja Kojonkulmalta. Kirjoittaja Alli Sauramo (1891-1972). Kirjoittaja kirjoitti muistelmat 1952. Artikkeli on yhdistelty kahdesta hänen kirjoituksestaan. Kojonkulman kansakoulun opettajan muistelua vuosilta 1916-1917.

Torikaupan alkuvaiheet Loimaalla ja Alastarolla. Kirjoittaja Veikko Laakso. Torikauppa alkoi 1900-luvun vaihteessa.

”Ko mää panin lukemaan oppein!” Kirjoittaja Matti Rautanen. Muistelua lukemaan oppimisesta 1940-luvun puolivälissä.

Alastaron opettajia. Kirjoittaja Matti Rautanen. Opettajia vuodelta 1932.

Exlibrikset kertovat. Kirjoittaja Eino Lehtisaari. Loimaan seudulla eläneiden henkilöiden exlibriksien kuvia ja niiden historia.

Prättäkitin pitkä marssi. Kirjoittaja Histornomi.

Muistumia Hanhijoelta. Kirjoittaja Erkki Sarkki. Artikkelissa keskitytään lähinnä puhelimen tuloon ja sentraalin toimintaan 1920-luvun tienoilla.

Loimaan aluetta ei ole paljonkaan tutkittu. Kirjoittaja Timo Verho. Artikkelissa on esitelty Loimaata koskevat tutkimukset.

Saviseudun kukkia. Kirjoittaja Kari Nummila.

Soittoseura ja jouhiorkesteri. Kirjoittaja Kari Nummila. Loimaan soittoseuran ja Kojonkulman Jouhiorkesterin toiminta 1910-luvulta sotavuosiin.

Onnellista Uutta Vuotta! Kirjoittaja Kari Nummila. Kuvia 1900-luvun vaihteen uudenvuoden korteista.

Presidentin sukujuuret Saviseudulla. Kirjoittaja Matti Rautanen. Mauno Koiviston sukujuurten selvittely.

Vanha tori herätettiin taas eloon. Kirjoittaja Kari Nummila. Kuvaus elokuussa järjestetystä Loimaan Vanhan torin 100-vuotisjuhlatapahtumasta.

Menneitten aikojen käsityömestareita. Kirjoittaja A.E. Norrman. Artikkelissa kerrotaan vanhoista mestareista ja heidän taidoistaan. Tunnettuja käsityömestareita olivat ”Ephram”, Joel  Lindfors, Kustaa Renfors sekä Kalle Salonen.

Haaran-Onkijoen elämänmenoa. Kirjoittaja Eino Vepsä. Muistelua rakennuksista, ihmisistä ja elämästä vuosilta 1910-1925. Artikkelissa mainitaan Karl  (Kalle) Erland Lehtinen, Yrjö Koskinen, Hilda Hietala, Lennard Wirtzenius, Emerentia Wirtzenius ja Axel Wirtzenius.

Virtasen virikkeet. Kirjoittaja Eero Lehtinen. Koulun johtaja Väinö Virtasen johtama harrastustoiminta 1920-luvulla koululaisen silmin (partio, urheilu ja musiikki).

Tarua vai totta Alastaron kirkkojen vaiheista. Kirjoittaja Tauno Suominen. Alastaron kirkon vaiheet.

Kuorolaulu soi Mellilässä. Kirjoittaja Matti Kuorikoski. Mellilän kirkkokuoron 75-vuotinen menneisyys.

Elokuun 15. Päivä 1941 Itä-Karjalan Kirvesjärvellä. Kirjoittaja Viljo Nurminen. Torjuntataistelun muistelua.

Loimaata pommitettiin. Kirjoittaja Heli Vuorinen. Loimaan kauppalan pommitukset sodan aikana.

Pallonlyöntiä Vanhalla torilla. Kirjoittajat Valto Heinonen ja Kari Nummila. Muistelua pesäpalloilun alkuvaiheista Loimaalla 1900-luvun alusta 1930-luvulle.

Loimaan Ämmä nimeltä Miina. Kirjoittaja Riitta Jumppanen. Savesta valetun Loimaan ämmän historia ja nykypäivä.

Loimaan seudun Kotiteollisuusyhdistyksen perustaminen. Kirjoittaja Axel W. Norrman. Yhdistys perustettiin 1927. Yhdistys perustettiin 1927. Naisliiton sihteeri Martta Karus saa äänensä artikkelissa.

Aaltonen Alastarolta. Kirjoittaja Kari Nummila. Pieni kertomus vapaussodan sankaripatsaan tekijästä, Wäinö Aaltosesta. Myös Väinö Kolkkalasta kerrotaan artikkelissa.

Kun Hanhijoki koulun sai. Kirjoittaja Jorma Mäkinen. Hahijoen koulun perustaminen 1920-luvulla.

Metsämaa sai oman kirjansa. Kirjoittaja Kari Nummila. Metsämaa-kirjan esittely.

Multakulttuuria kuvissa. Kuvat Veikko Säterin albumista. Kuvia peltotöistä.

1930-luvun pesäpalloilija muistelee. Kirjoittaja Onni Rantala. Artikkelissa kirjoittaja muistelee lähinnä 1930-lukua, jolloin ikimuistoinen pelikenttä sijaitsi kauppalan keskustassa. Artikkelissa esitellään mm. Hannes Perho, Kustaa Häyry, Toivo Raunio, Veikko Ruohonen, Eero Vilevaara ja Esko Haavisto. Myös opettaja Urho Forss mainitaan.

Vihkiäisjuhla. Kirjoittaja Vilho Tervasmäki. Artikkeli käsittelee Metsämaan suojeluskunnan omien toimitilojen puutetta ja niiden rakentamista 1930-luvulla. Erityisesti artikkeli keskittyy vihkiäisjuhlaan. Keskeisiä henkilöitä ovat Mauri Kivimaa ja Juho Laine.

×
Saviseudun Joulu - 1993

Joulun alla 1993. Kirjoittaja Matti Taatila. Hengellinen kirjoitusS_Joulu_1993

”Tuli ihanat valot”. Kirjoittaja Kari Nummila. Artikkeli kertoo Leppämäen voimalasta 1920-luvulla.

Luovat aivot, taitavat kädet. Kirjoittaja Eino Lehtisaari. Henkilökuva kultaseppä Pentti Mäestä.

”Hiljaa vaan, sano Salovaara”.
Kirjoittaja Matti Rautanen. Henkilökuva alastarolaisesta seppämestari Nestori Salovaarasta (1878-1963).

Vesikosken miekka. Kirjoittaja Kari Nummila. Vesikoskella olevan muistomerkin historia.

”Valtoihin” kultaa vuolemaan. Kirjoittaja Barbara Gleason. Henkilökuva Markus Maurits Lehtisestä (1892-1965), joka lähti Amerikkaan siirtolaiseksi.

Loimaan rovasti Gustaf Haartman poliitikkona. Kirjoittaja Jari Niemelä. Gustaf Haartmanin toiminta valtiopäiväedustajana 1751-1752 ja 1765-66.

Orisuon niittupirttikausi. Kirjoittaja Sulho Ojala. Artikkelissa kerrotaan, miten heinäntekokautena elettiin niittupirteissä 1900-luvun alussa. (Millaisia rakennukset olivat, miten työt tehtiin, mitä syötiin ja mitä vapaa-aikana tehtiin.)

”…sanoi Warelius”. Kirjoittaja Tapio Horila. Artikkeli koostuu kolmesta haastattelusta, jotka fil. tri Tapio Horila on julkaissut 1988 Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirjassa. Haastattelut on tehty 1957, jolloin suunniteltiin kirjoitettavan elämänkerta Loimaan entisestä kirkkoherrasta Akseli Vareliuksesta. Haastateltavina olivat Kalle Arojärvi (1886-1964), Verner Saikku (1877-1960) ja Miina Penttilä (1874-1961).

Varrelta polun. Kirjoittaja Elli Sinersalo. Henkilökuva Juho Nikolai Nurmesta ja hänen vaimostaan Josefiin Tonttilasta, jotka elivät 1900-luvun alkupuolella.

Talonpoikaismarssilla. Valto Heinonen haastatellut Matti Pesolaa. Matti Pesolan haastattelu talonpoikaismarssista, joka pidettiin Helsingissä 1930.

Uhrikuopat ja kuppikivet ikivanhoja palvontapaikkoja. Kirjoittaja Riitta Jumppanen. Uhrikuoppien historia.

Pelimanneista piisaa paperillekin pantavaa. Kirjoittaja Veikko Kotiranta. Tarinoita ja kuvia loimaalaisista pelimannipersoonista.

Nuorisoseurojen maakuntajuhlat Alastarolla 1924. Kirjoittaja Jaakko Mäkimattila.

Sääksi Saviseudullekin? Kirjoittaja Kari Nummila.

Sienimetsässä. Kirjoittaja Aulis Yli-Puntari.

Kilpailun puute synnytti panimon. Kirjoittaja Kari Nummila. Loimaan Panimo Oy:n historia 1926-1970.

Vesikosken naulatehdas. Kirjoittaja Veikko Laakso. Vesikosken naulatehtaan historia.

Lähihistoriaako liikaa? Kirjoittaja Kari Nummila. Neuvostoliiton lakkauttaminen on vapauttanut suomalaisen historiankirjoituksen. Voidaan kirjoittaa, mitä halutaan.

Aittamäen Oluttehdas. Kirjoittaja Veikko Laakso. Aittamäen Oluttehtaan historia (toiminut 1800-luvun lopulla).

Sairaala v. 1893. Kirjoittaja Kari Nummila. Sairaalatoiminnan alkuvaiheet.

Saviseudun viljelyä 1870-luvulla. Kirjoittaja Erkki Sarkki. Artikkelissa pohditaan sitä, miten Loimaan seudulla reagoitiin 1800-luvun lopulla maatalouden muutokseen.

Viisi veräjää torille. Kirjoittaja Kari Nummila. Niilo Yli-Tuomolan (1906-1992) haastattelu.

Sukukirjasarja valmiiksi. Kirjoittaja Kari Nummila. Esittely Loimaan talonpoikaissuvut 1540-1870 -kirjasta.

Sota-ajan talkoista. Kirjoittaja Oiva Järveläinen. Sota-ajan pojan muistelua erityisesti mottitalkoista.

Rauta-Kalle muistelee. Valto Heinonen haastatellut Kalle Rautaa. Artikkeli on Valto Heinosen 1978 tekemä haastattelu Loimaan poliisista Kalle Raudasta (1894-1978). Artikkeli on kirjoitettu Loimaan murteella.

Sata vuotta sitten. Kirjoittaja Oiva Hyhkö. Kuvausta siitä, millainen paikka Loimaa on ollut 1800-luvun lopussa. Tapaukset on kerätty sen ajan Aura-lehdestä.

Sata vuotta opetusta. Kirjoittaja Paavo Rautavuori. Lappijoen (nykyisin Niinijoen) koulun historia.

Niinjoensuun Ryssänmäeltä. Kirjoittaja Matti Rautanen. Niinjoen suussa olevan Ryssän talon historia.

Amerikan Kalle. Kirjoittaja Jaakko Tervasmäki. Henkilökuva Kalle Tervasmäestä, joka lähti Amerikkaan 1906.

Jääkäriveteraanit muistelevat. Julkaistu Uudessa Aurassa 1958.

Jaakolan puisto. Kirjoittaja Kari Nummila. Kuvia Alpo Jaakolan patsaspuistosta.

Satavuotias Alastaron Työväenyhdistys. Kirjoittaja Tauno Suominen.

Linnankosken ja Kolkkalan teemoja. Kirjoittaja Kari Nummila. Pätkiä ja pohdintaa Väinö Kolkkalan ja Johannes Linnankosken teoksista.

Paperit talteen. Kirjoittaja Kari Nummila.

Loimaan asemalla. Kirjoittaja Kari Nummila. Kuvia asemalta ja pohdintaa rautatien merkityksestä 1800-luvun lopulla.

Juoksijoiden kuningas Loimaan poluillakin. Kirjoittaja Kari Nummila. Paavo Nurmen loimaalaisista sukujuurista.

×
Saviseudun Joulu - 1994

Meitä kutsutaan juhlaan. Kirjoittaja Katri Rinne. Hengellinen kirjoitusS_Joulu_1994

Keisarin käsky ja Jumalan lahja. Kirjoittaja Leino Hassinen.

Joulut Loimaan pappilassa. Kirjoittaja Osmo Ikola. Muistelua lapsuuden jouluista pappilassa 1920-luvulla.

Sakot valtionavuksi. Kylätoimintaa Loimaan Ylistaron kulmilla. Kirjoittaja Heikki Perho. Ylistaron kulmien elämää on muistellut Juho Erik Alkki (1891-1978).

Tarinaa Teemusta. Kirjoittaja Eino Lehtisaari. Eeli Säterin (1895-1984) keräämiä kansantarinoita Vastamäen isännästä Teemusta.

Paluu sotavankeudesta. Kirjoittaja Pentti Ala-Nissilä. Muistelua 1944 tapahtuneesta matkasta pois Neuvostoliitosta sotavankeudesta.

”Lunta aitojen tasolla”. Valto Heinonen haastatellut Lauri Väinölää. Muistelua elämästä sadan vuoden takaa. Kirjoitettu Loimaan murteella. Haastattelu on tehty 1978.

”Se oli aika huiputusta”. Kirjoittaja Yrjö Koivulahti. Tarina vauhdikkaasta kirkkomatkasta 1920-luvulta.

Pelit, leikit ja leikkikalut. Kirjoittaja Oiva Järveläinen. 1920- ja 1930-lukujen leikkikalujen ja leikkien esittelyä.

Pappilan ikkunasta. Kirjoittaja Helmi Kiviluoto (1890-1968). Lapsuusmuistoja pappilasta ja sen henkilöistä.

Loimaan Rytmi lähikuvassa. Kirjoittaja Reino Eino. Rytmi-orkesterin vaiheet 1950-luvun vaihteessa.

Loimaan Soldanit. Kirjoittaja Risto Nikkilä. Henkilökuva kuvataiteilija Uuno Soldanista (1883-1954).

”Paperit” tarvittiin. Kuvia matkatodistuksista.

Ahonurhon taiteilijataival. Kirjoittaja Minna Välimäki. Henkilökuva kuvataiteilija Urho Ahonurhosta (1894-1952).

Ihastukseksi tai vihastukseksi: Valkohäntäpeura seilasi Suomeen 60 vuotta sitten. Kirjoittajat Tuula Mikkola, Alpo Rinne ja Kari Nummila.

Mellilän Suojeluskunta. Suojeluskunnan historia.

Työpäiväni meijerissä. Kirjoittaja Aili Hietamäki. Metsämaan Osuusmeijerin historia ja toiminta 1930-luvulla vanhan työntekijän silmin.

Joulun kasveja. Kirjoittaja Aulis Yli-Puntari. Artikkeli käsittelee kukkien symboliikkaa ja joulukukkaperinnettä eri aikoina.

Tulitikun historiaa. Kirjoittaja Aimo Holma.

Punakaartin soturina. Kirjoittaja Einari Reinikka. Loimaalaisen punakaartisoturin muistelua.

Kiertävä suutarimestari. Kirjoittaja Väinö Vesanto. Henkilökuva suutarimestari Frans Harvakosta.

Unohtumaton junamatka. Kirjoittaja Kauko Uotila. Muistelua junakokemuksista 1900-luvun alkupuolella.

Muistoja Rippalasta.

Hirvikosken koulu. Kirjoittaja Heikki Honkaniemi. Hirvikosken koulu perustaminen 1894.

Vanhat juhlakutsut. 1850-luvun jälkeen kuudennusmies Johan Kalkille Torkkalaan lähetettyjä juhlakutsuja.

Mahlamäen paratiisi. Kirjoittaja Päivi Kallio. Lapsuuden muistoja Mahlamäen pappilasta 1900-luvun puolenvälin paikkeilta.

Karhun kiitos. Kirjoittaja Eino Punki. Merkillinen tapaus kirkkomatkalla olleen naisen ja karhun kohtaamisesta.

Evakkona Metsämaalla. Kirjoittaja Jaakko Tervasmäki.

Loimaa-Seura 40 vuotta. Kirjoittaja Riitta Jumppanen.

Kotiseutumuseot ensi vuosituhannella. Kirjoittaja Riitta Jumppanen.

×
Saviseudun Joulu - 1995

Joulun tapahtuma. Kirjoittaja Jyrki Viitakangas. Hengellinen kirjoitusS_Joulu_1995

Muistoja katoliselta ajalta
. Kirjoittaja Ludvig Sjöstedt. Artikkeli on ote Sjöstedtin teoksesta Kaikuja Aurajoen lähteiltä (1913). Siinä kerrotaan Oripäässä katoliselta ajalta säilyneistä esineistä ja paikannimistä.

Muistelmia Kustaa Rekolasta. Kirjoittaja Veikko Kotiranta. Henkilökuva pelimanni Kustaa Rekolasta.

Pääskynkosken partaalla. Kirjoittaja Kalevi Pesso. Pääskynkosken historia.

Lehtisellä riitti juttuja. Kirjoittaja Pentti Ala-Nissilä. Henkilökuva Verner Lehtisestä (1888-1948).

Kuvia Loimaalta. Kirjoittaja Veikko Lehtinen. Kuvat on otettu 1910-1930-luvuilla ja niistä on pitkät selostukset.

Kun pojanklossi töihin pääsi. Kirjoittaja Esko Aaltonen. Kirjoittaja muistelee millaista oli, kun hän sotavuosina 14-vuotiaana meni ensikertaa vieraaseen taloon töihin.

Linnavuoren aikaa. Kirjoittaja Maire Rautavuori. Henkilökuva kanttori-urkuri Antti Linnavuoresta.

Joulusaunassa. Kirjoittaja Esko Aaltonen. Artikkelissa mietitään saunomistradition muuttumista.

Eliaksen elämäntaipaleelta. Kirjoittaja Jorma Kopu. Henkilökuva kuvataiteilija Elias Anttilasta.

Lapsuuteni Loimijoki. Kirjoittaja Laila Soinio.

Yli 75-vuotiaitten laulu. Kirjoittaja Impi Jokinen.

Kustaa Häyry – monen toimen mies kauppalasta. Kirjoittajat Sirkka-Liisa Juureva ja Irmeli Häyry. Henkilökuva Kustaa Häyrystä (1905-1957). Hän on muun muassa suunnitellut erilaisia mainoskuvia ja vaakunoita.

Joutsen, ylväs kansallislintumme. Kirjoittaja Tuula Mikkola.

Surupuku ja sorto. Kirjoittaja Helena Vuorinen. Artikkeli kertoo kansakoulunopettaja Miina Penttilästä (1874-1961) ja siitä miten hänen surupukunsa (tehty vastalauseeksi venäläisten sortotoimenpiteille) on Loimaan Kotiseutumuseon yksi helmistä.

Oripään Suojeluskunta. Artikkeli on julkaistu vuonna 1937 Varsinais-Suomen suojeluskunta piiri 20 vuotta -teoksessa.

Lieskiven pajalla. Kirjoittaja Merja Isotalo. Pajan historia ja nykypäivä.

Iloa puista ja pensaista. Kirjoittaja Aulis Yli-Puntari.

Telefooniyhtiö 100 vuotta. Oripään telefooniyhtiön (myöhemmin Loimaan Puhelin Oy) perustaminen.

Katseenvangitsija ratapihalla. Kirjoittaja Eino Lehtisaari. Artikkeli kertoo ratapihan vesitornista ja sen harjalla olevasta veturituuliviiristä.

Joulumerkkien tarinaa. Kirjoittaja Aimo Holma. Joulumerkkien historia 1903 vuodesta 1950-luvulle.

Upseereista pikkupiikoihin. Kaksitoista sukupolvea Loimaan Elersejä. Kirjoittaja Juhani Vihervirta.

Udmurtian sukulaiset. Kirjoittaja Riitta Jumppanen.

Poltettua sienan maata. Kirjoittaja Jaakko Tervasmäki. Muistelua Loimaan Taiteenystävät -yhdistyksen toiminnasta 1950-luvulla.

”Piirteitä Orippäästä”. Kirjoittaja Ludvig Sjöstedt. Artikkeli on ote Sjöstedtin teoksesta Aurajoen lähteiltä (1913). Siinä käsitellään Oripäähän asemaa erityisesti maantieteellisen sijainnin näkökulmasta.

”Nikun” koottuja. Kirjoittaja Rauno Haapala. Sanontoja, joita kasviopin ja maantieteen opettaja Niilo Salo on käyttänyt tunneillaan.

Loimaalta Suomea kiertämään 1950-luvulla… Analyysi automatkasta. Kirjoittaja Reino O. Eino. Kertomus vaiherikkaasta matkasta.

Oripään Tanskilan kylätontti. Kirjoittaja Sami Männistö. Tontin historia 1600-luvulta nykypäivään.

Uudenvuoden vietto. Kirjoittaja Urho Järveläinen. Muistelua uudesta vuodesta 1900-luvun alussa.

Kuussaaren nimet. Kirjoittaja Ahti Kuussaari. Kirjoittaja on kerännyt 1959-1961 Loimaan kauppalan paikannimet ja niiden selitykset liittyen hänen silloisiin äidinkielenopintoihinsa. Tässä artikkelissa on osa niistä.

Kuka oli Anders Ringbom? Kirjoittaja Sami Männistö. Henkilökuva Anders Ringbomista (1756-1831).

Kiivaan Fiia Virttaalta. Kirjoittaja Eino Erelä. Henkilökuva Serafia Raittisesta (1868-1934). Hän esimerkiksi kirjoitti runoja ja arkkiveisuja.

Lainamakasiinin vaikea syntyvaihe. Kirjoittaja Helena Vuorinen. Makasiinin alkuvaiheet 1800-luvun puolivälissä.

Maaseudun vanhin pankki Oripäässä. 130 vuotta säästöpankkitoimintaa Oripäässä.

Partiosutena Alastarolla. Kirjoittaja Heikki Rautanen. Alastarolaisen partiotoiminnan alkuvaiheet 1930-luvulla.

×
Saviseudun Joulu - 1996

Kristus syntyy, kiittäkää. Kirjoittaja Petri Ratilainen. Hengellinen kirjoitusS_Joulu_1996

Oripään vanhat kirkot. Kirjoittaja Sami Männistö.

”Wareliuksen pappila”. Kirjoittaja Yrjö Loimaranta. Artikkeli on kirjoitettu Suomen Kuvalehteen 1928. Sinä vuonna hajotettiin vanha pappila pois; artikkelissa haluttiin muistella tämän kunniaksi pappilan ja pappi Antero Vareliuksen elämää.

Kävimme rippikoulun. Kirjoittaja Eino Lehtisaari. Rippikoulumuistoja vuodelta 1939

”Loimaalla koulusa”. Kirjoittaja Matti Pulli. Koulumuistoja 1950-luvulta.

Muistelus Alastaron maatalousnäyttelystä. Kirjoittaja Matti Rautanen. Näyttely järjestettiin 1956.

Höyrykoneen voimalla Loimijoelle. Kirjoittaja Esko Viljanen. Artikkeli käsittelee Jokioisten ja Loimaan välillä käytyä laivaliikennettä. Toimintaa oli 1870-luvulta 1920-luvulle.

Ensio kuskasi olutta. Kirjoittaja Helena Vuorinen. Henkilökuva autokuski Ensio Mäkisestä.

Pro Carelia. Akateeminen Karjala-Seura. Kirjoittaja Olavi Lähteenmäki. Akateemisen Karjala-Seuran historia.

Prusila puhui Bobrikoville. Kirjoittaja Kari Nummila. Artikkelissa kerrotaan ensimmäisestä sortokaudesta. Ohessa on puhe, jonka alastarolainen valtiopäivämies Juho Brusila piti kenraalikuvernööri Bobrikoville.

”Ihmisyyden armeija yhdistämään kansaa”. Kirjoittaja Miina Penttilä. Teksti on Miina Penttilän puhe, jonka hän piti Alastarolla elokuussa 1919. Siinä hän ottaa voimakkaasti kantaa vuoden 1918 tapahtumiin.

Herraskartanon väen elämää Karhulassa. Kirjoittaja Veikko Kotiranta. Muistelua Hakkisten talon elämästä 1900-luvun alkupuolelta.

Uhtualta Alastarolle. Kirjoittaja Lasse Sampo. Artikkeli kertoo Mälläisten kyläkaupan vaiheista. Kauppaa hoiti ensin Uhtualta tullut Kustaa Tirkkonen ja sen jälkee Oskari Sampo.

Talonarkistot talteen. Kirjoittaja Sami Männistö. Selvitys vanhoista dokumenteista, joita taloista saattaa löytyä sekä niiden oikeasta säilytyksestä.

”Ryysyillä rikkauksiin”. Kirjoittaja Anja Välimäki. Henkilökuva kulkukauppias Aku (August) Heinosta (1903-1985).

Muistojen Satalinna. Kirjoittaja Kalevi Pesso. Muistelua Satalinnan Parantolassa potilaana olemisesta 50-vuoden takaa.

Kävelyllä Käsityöläiskadulla. Kirjoittaja Reino O. Eino. Muistelua Käsityöläiskadun rakennuksista, ihmisistä ja heidän elämästään 1930- ja 1940-luvulla.

Tornista syntyi iso riita: Kun Ukko-Pekka setvi Peräkulman riitaa. Kirjoittaja Matti A. Mustonen. Artikkeli on julkaistu vuonna 1934 Suomen Kuvalehdessä. Siinä kerrotaan Loimaan Peränkulman saarnahuoneen läntisen tornin rakentamisesta syntyneestä kiistasta.

Etiketit kertovat. Kirjoittaja Kari Nummila. Kuvia ja tekstiä oluttehtaiden etiketeistä.

Savialueen sutkauksia. Kirjoittaja Oiva Järveläinen. Kirjoittajan isä Urho Järveläinen on kerännyt kaskut.

Pikin veljekset vapaussodassa. Kirjoittaja Kari Nummila.

Tekopesillä sääski takaisin. Jätä kotipuu rauhaan! Kirjoittaja Kari Nummila.

Seitsemän nuorta hukkui. Kirjoittaja Väinö Kolkkala. Artikkeli on Väinö Kolkkalan lähettämä kirje Posti-Kallelle (Kalle Rantaselle) 1905. Hän lähetti kirjeen ikävän Kojonperässä tapahtuneen hukkumisonnettomuuden johdosta.

Kauppias Sammon pihassa. Kirjoittaja Lasse Sampo. Muistelua Mälläisten ihmisten elämästä kyläkauppiaan pojan silmin katsottuna.

Loimaan tanssilavakulttuuria. Kirjoittaja Risto Nikkilä. Kolmen Loimaalaisen tanssilavan (Hyppyrimäen, Puistolan ja Ferrarian tanssilavan) vaiheet 1930- ja 1940-luvulla.

Elersit perustivat sukuseuran. Kirjoittaja Kari Nummila.

Kalle, Balkanin soturi. Kirjoittaja Pentti Launonen. Henkilökuva Kalle Granbergistä (1857-1942).

Tunnetko vanhoja esineitä. Kirjoittaja Riitta Jumppanen.

Pärkin pirtissä. Kirjoittaja Toini Näsänen. Lyhyt kertomus Kurkisuon Jannesta, joka muisteli mielellään vanhoja tarinoita.

Kun asemanseutu kasvoi hanhenpajua. Kirjoittaja Helena Vuorinen. Henkilökuva puuseppä Reinhold Blombergistä (1864-1961).

Posti-Kallen runot. Kirjoittaja Väinö Kolkkala. Nämä runot on kirjoitettu Kalle Rantaselle hänen 70- ja 75-vuotispäivilleen.

Joulun juhlaikoni. Kirjoittaja Pappismunkki Arseni. Jouluikonin uskonnollinen ja historiallinen tausta.

×
Saviseudun Joulu - 1997

Joulun salaisuus. Kirjoittaja Eino Orpana. Hengellinen kirjoitus.S_Joulu_1997

Menes kattoon ittelles pukua!” Reino O. Eino. Henkilökuva Elli Väinölästä.

Loimaan ensimmäinen suurkirves. Julkaistu Uudessa Aurassa. Aikoinaan Mauno Väinölästä tehty haastattelu, joka käsittelee mottimetsällä oloa.

Loimaasta kauppala 75 vuotta sitten. Kirjoittaja Jari Niemelä. Kauppalan perustamisvaiheet 1920-luvun vaihteessa.

Loimaan torilla v. 1957. Kirjoittaja Matti Pulli. Kuvia ja muistelua torimiljööstä.

Loimaan 1. olympiamitalistikin: Majuri Väinö Tiiri, jääkäriaktivisti. Kirjoittaja Kari Nummila. Henkilökuva Väinö Tiiristä (1886-1966).

Yksi uhri Ypäjällä. Lakoista kapinen siemen? Kirjoittaja Kari Nummila. Artikkeli käsittelee 1917 syksyllä olleita lakkoja ja erityisesti Ypäjän tapahtumia, jossa lakko vaati yhden kuolonuhrin.

Yrjö Nahin jääkäritie. Julkaistu kirjassa Kalterijääkärit. Haastattelu kertoo Nahin vaiherikkaasta matkasta jääkärikoulutukseen.

Mellilän pyssykivi. Pyssykiven esittely.

Signatuureista löytyy kulttuurihistoriaa. Kirjoittaja Kari Nummila. Artikkeli käsittelee apteekkisignatuureja, jotka ovat lääkkeeseen kiinnitettyjä ohjelappuja eli reseptejä. Suomessa koristeellisia signatuureja on käytetty 1812-1973.

Jääkäritaulu Loimaalle. Kuva jääkäreistä palautettiin Loimaalle.

Loimijoki, ”elämän virta”. Kirjoittaja Heikki Perho. Loimijoen menneisyys ja nykyisyys. Kirjoitettu Loimaan murteella.

Vaimo Maria Kurki. Artikkelissa selvitetään Maria Kurjen elämänvaiheita. Hän eli 1700-luvun vaihteessa.

Sanat sinkoilevat. Kirjoittaja Eino Lehtisaari. Hauskoja koulumuistoja.

Saviseudun voimalisä. Kirjoittaja Matti Pulli. Runo.

Korkean katon alla. Kirjoittaja Ritva Kankamo. Muistoja yhteiskouluvuosilta 1950-luvulta.

Huikea unelma ja vapaa isänmaa. Kirjoittaja Eero Lehtinen. Muistelua Loimaan jääkäreistä. Artikkelissa mainitaan mm. Jääkärimajuri Väinö Lieska (ent. Lundberg), kenraaliluutnantti Aarne Blick, eversti Matti Laurila ja kenraali Väinö Valve.

Tarinoita Teinikivestä. Kirjoittaja Heikki Keskumäki.

Kylätoiminta elpyy. Kirjoittaja Riitta Jumppanen.

Loimijoen rannoilla. Kirjoittaja Liisa Aaltonen. Nuoruusmuistoja 1940-luvun kauppalasta.

Sotilaspoikatyö kiinnosti. Kirjoittaja Jorma Jaatinen. Muistelua ja kuvia sotilaspoikana olemisesta.

Frantsin Niittupirtti. Kirjoittaja Väinö Vesanto. Eräs tapaus vuonna vapaussodan alla 1917 Niittupirtiltä.

Joulu juhlista julkisin. Kirjoittaja Tuomo Lankinen. Kevään abiturientin murteella kirjoitettu pakina joulusta.

Neuvostotasavallasta tuli Hulmin ”mäkitupalainen”. Kirjoittajat Valto Heinonen ja Pekka Kulonen. Sotien jälkeisessä rauhansopimuksessa sovittiin, että kaikki saksalainen omaisuus oli luovutettava Neuvostoliitolle. Hulmin talon vuokralainen oli saksalainen ja näin vuokrasuhde siirtyi Neuvostoliitolle.

Kun Venni Tuomi sai ”Marskin” myhäilemään. Kirjoittaja Kari Nummila. Henkilökuva Venni Tuomesta (1894-1964), joka muun muassa oli innokas suojeluskuntamies ja kelloseppä.

Loimaan ”isowiha”. Kirjoittaja Kari Nummila. Artikkelissa valotetaan 1917 suurlakon jälkinäytöksenä ollutta Vesikosken kahakkaa eli paperitehtaan taistelua.

Kun Oripäähän asetehdasta aiottiin. Kirjoittaja E. W. Juva. Artikkelissa kerrotaan Loimaan kirkkoherra Gabriel Laureuksesta, joka eli 1700-luvun alkupuolella sekä hänen asetehdassuunnitelmistaan. Artikkeli on julkaistu 1955 Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen vuosikirjassa numero XXIV.

Marttatyötä 60 vuotta. Kirjoittaja Kari Nummila.

”Historian kohtalokas erehdys, vallankumous”. Kirjoittaja Kari Nummila. Pohdintaa vuoden 1918 tapahtumista.

Muistoja Niinijoelta. Kirjoittaja Kaarina Johansson. Muistelua lapsuudesta sotien jälkeen Niinijoen meijerillä.

Meijerska ja muut. Kirjoittaja Elias Hollo. Runo. Kirjoitettu 1909.

Palanen Hannankaupungin historiaa. Kirjoittaja Auli Yli-Puntari. Henkilökuva kauppias Juho Ahosta (1880-1963).

Saviseutu kirjoissani. Kirjoittaja Maijaliisa Dieckmann. Kirjailija Maijaliisa Dieckmann kertoo, miten lapsuuden ja nuoruuden muistot elävät hänen teoksissaan.

Urho Järveläinen, valokuvaaja. Kirjoittaja Oiva Järveläinen. Vanhoja valokuvia ja lyhyt selostus niiden ottajasta.

Kojonkulman kansantaiteilija. Kirjoittaja Kari Nummila. Henkilökuva Olga Niemelästä (1904-1965).

Eräs talonkauppa. Kirjoittaja Eino Punki. Talonkaupan ehdot 1800-luvun lopulla.

Kun Rautajärveä laskettiin. Kirjoittaja Esko Tamminen. Rautajärven vaiheet 1800-luvun puolivälistä tähän päivään.

Metsämaakin sai veteraanikivensä.

Nurmen kanssa kilvanjuoksua. Kansanmies ja urheilija. Kirjoittaja Toivo V. Narva. Henkilökuva Vilho Tähtisestä.

Hevosjuttuja Loimaalta. Kirjoittaja Esko Aaltonen.

Soldanin ajatuksia. Kirjoittaja Uuno Soldan. Kirjoitus on Soldanin kapinan aikana lähettämä kirjoitus Punaisen viestin toimitukseen.

Loimaalta vuodelta 1935. Kirjoittaja Matti Pulli. Ilmakuva Loimaan kauppalasta ja selostus siitä.

Saviseudun poikia jääkärien jäljillä. SS-miehet turvasivat Suomelle sotilasapua. Kirjoittaja Kari Nummila. Kuvissa esiintyvät mm. loimaalaiset värväri Kustaa Häyry, Erkki Kylä-Utsuri ja Veikko Nepponen sekä alastarolainen ylikorpraali Kalle Salonen.

×
Saviseudun Joulu - 1998

Joulun sanomaa. Raamatunkohtia.S_Joulu_1998

Missä on Loimaan apteekin ”varis”? Apteekkien oven yläpuolella piti olla Venäjän vallan aikana keisarikunnan kaksoiskotkavaakuna, varis.

Haapapuumetsikkö toi tehtaan Alastarolle.
Kirjoittaja Kalevi Liimatainen. Alastaron Tulitikkutehtaan historia sekä tietoa ja kuvia etiketeistä.

Menneen ajan yrityksiä: Petsamon saha. Kirjoittaja Heikki Perho. Loimaan Ylistaron Saha Oy:n historia.

Satakunnantien sakki 1920- ja 1930-luvuilla. Loimaan ”nuorisojengi”. Kirjoittaja Onni Rantala.

Alastarolla turvauduttiin munanmyyntiosuuskuntaan. Kirjoittaja Jaakko Mäkimattila. Osuuskunnan historia 1913-1949.

Jouluhimmelit aidon savimaan rukiinoljista. Kirjoittaja Ritva Kankamo.

Maamiähen vuasi. Kirjoittaja Tuomas Lankinen. Murteella kirjoitettu pakina.

Nuoruuteni juhlasalit. Kirjoittaja Maijaliisa Dieckmann. Muistoja Loimaan yhteiskoulun juhlasalista 1940- ja 1950-luvulta.

Kolme Johannesta ja minä. Kirjoittaja Aulis Yli-Puntari. Loimaan Eräveikkojen perustamisvaiheet 1940-luvun lopulla.

Loimaan postioloista. Kirjoittaja Juha Kieksi. Postilaitoksen kehitys 1800-luvun lopulla.

Läpäisin ensimmäisenä Vesikosken kansakoulun”. Kirjoittaja Vihtori Laaksonen (Tiiri). Kirjoittaja kertoo koulunkäynnistään 1800-luvun lopulla.

Aseman lähikylät kehityksen kehto. Kirjoittajat Valto Heinonen ja Pekka Kuolonen. Rautatien merkitys paikkakunnalle kautta aikojen.

Ylimmäisenä pappina. Pienimmässä pappilassa. Kirjoittajat Eeva ja Kauko Sainio. Muistelua Loimaalla pappina olemisesta 1950-51.

Suur-Loimaan historialla oma 60-vuotinen historia. Kirjoittaja Valo Saikku. Suur-Loimaan historiaa on suunniteltu kirjoitettavan jo 60 vuotta. Loimaalla 30-luvulla toiminut opettaja Hannes Seppälä on tekstissä keskeisenä henkilönä.

Kurkijoen pojan tie kyläsepästä ”neuvokseksi”. Kirjoittaja Eino Vepsä. Henkilökuva Teuvo Syvärisestä.

Matti Tuomonpojan viimeinen päivä. Kirjoittaja Sami Männistö. Käräjäpöytäkirjoista löytynyt tapaus vuodelta 1703, jossa Matti Tuomonpoika sai surmansa humalassa käydyssä riidassa.

Eetu” Haapanen, vastaava mekaanikko. Kirjoittaja Aulis Yli-Puntari. Henkilökuva lentomekaanikko Edvin Haapasesta.

Alussa loi Jumala taivaan ja maan, sitten Loimaan. Kirjoittaja Tuulikki Soini. Nuoruusmuistoja 1940- ja 1950-luvulta.

Hautajaiskutsujen kertomaa. Kirjoittaja Riitta Jumppanen. Kutsuja oli esillä museolla edellisenä kesänä.

Niilo Honkala, reserviläispatalijoonan komentaja. Kirjoittaja Onni Rantala. Niilo Honkalan sotilastaival. Ohessa on myös hänen rintamatervehdyksensä, joka on esitetty itsenäisyysjuhlassa.

Kuulut Aarnion sisarukset tunnettiin Saviseudullakin. Kirjoittaja Kari Nummila. Pelimanni sisarusten loimaalaiset sukujuuret.

Joki synnytti teollisuutta. Kirjoittaja Johanna Yliskylä. Loimijoki oli merkittävä kuljetusväylä teollisuudelle 1900-luvun vaihteen molemmin puolin.

Kun ”Ruotsin-laiva” seilasi Kojonjoella. Kirjoittaja Heikki Niittymäki. Ikävä lapsuusmuisto Loimijoelta.

KOP:n Loimaan konttori perustettiin vuonna 1909. Kirjoittaja Kari Nummila. KOP:n historia tähän päivään.

Loimaan murteen kymmenen käskyä. Kirjoittaja Kalevi Wiik.

Loimaa ja loimaalainen. Julkaistu Varsinais-Suomen vartiossa 1922. Artikkeli kertoo loimaalaisesta ympäristöstä ja luonteenlaadusta.

Norrmanin potkuri toi ykköspalkinnon. Kirjoittaja Kari Nummila. Loimaalainen voitti potkukelkallaan suunnittelukilpailun 1936. Potkukelkan teki Axel Norrman. Norrman perusti Loimaalle myös Normalon.

Kolkkala ansaitsisi oman muistopäivän. Kirjoittaja Risto Nikkilä. Väinö Kolkkalan patsashankkeesta.

Kalevala-juhla v. 1885 Loimaan Vesikoskella. Kirjoitus julkaistu Sanomia Turusta -lehdessä 1885 Maaseuduilta-osastolla.

Amiraalin vuosi. Kirjoittaja Aulis Yli-Puntari. Artikkeli käsittelee ilmastoa ja sen muutoksia.

Terijoen huvilatalo nousi Seikumaalle. Kuvia ja taustaa Terijoen malliin rakennetusta huvilasta.

Puukasan päältä vauhtia. Kuvia Urho Järveläisen kokoelmasta.

Kaksi vuotta sukukokouksesta. Mitä kuuluu, Elersit? Kirjoittaja Juhani Vihervirta. Kertomus Elers-suvun sukukokouksesta vuodelta 1996 ja Elersien sukuseuran perustamisesta.

Mellilän torvisoittokunnasta. Kirjoittaja Kalevi Kuosa. Mellilän soittokunnan historiaa ja taivalta 1890-luvulta tähän päivään.

Saviseudun kirkkomaiden puita ja pensaita. Kirjoittaja Terhi ja Turkka Korvenpää.

Kun Heinosen Taisto Hirvikoskenkin laski. Kirjoittaja Kari Nummila. Henkilökuva Taisto Heinosesta: siitä miten hän sai potkut ja miten laski Hirvikosken padon tukkirännistä veneellä Matti Kankaanpään kanssa.

Porilaisten marssi ja Stoolin kuva-aarteet. Kirjoittaja Kari Nummila. Tietoja Suomen sodasta (1908-1909) ja Vänrikki Stoolin tarinoista.

×
Saviseudun Joulu - 1999

Joulu kuusikymmentä vuotta sitten. Kirjoittaja Eero Lehtinen. Hengellinen kirjoitus.S_Joulu_1999

Muisteluksia seitsemän vuosikymmenen takaa. Kirjoittaja Olavi Lähteenmäki. Koulumuistoja Loimaan Yhteiskoulusta. Merkittäviä ja tunnettuja henkilöitä asiayhteydessä ovat Loimaan yhteiskoulun rehtori Väinö V. Virtanen sekä luokanopettaja Maija Koskenniemi.

Muistelmia Kotoa Joulusta. Kirjoittaja Elli Aleksandra Ketola. Kertomus on kirjoitettu Broklynissa Amerikassa 1923. Amerikkaan hän lähti 1920-luvun alussa parikymppisenä ja eli siellä lopun elämäänsä. Kertomuksessa hän muistelee lapsuuden joulujaan.

Sortoajan vastarinta synnytti etikettisodan. Kirjoittaja Kalevi Liimatainen. 1900-luvun vaihteessa myös pienpainatteissa, kuten tupakka-askien etiketeissä ja karamellipapereissa näkyi kansakunnan yhteenkuuluvuuden tunne.

Vaakunaviirit liehumaan. Loimaan kaupungin ja kunnan vaakunoilla varustetut viirit teetetty.

Loimaan kotiseutumuseon vanhimmat esineet.

Metsämaan kirkontornissa säilytetään taideaarteitakin. Kirjoittaja Kari Nummila. Artikkelissa kerrotaan Metsämaan kirkon taideaarteista ja niiden kunnostustarpeesta.

Väinön kannel. Väinö Henrik Jaakola 1903-1969. Kirjoittaja Pirkko Jaakola.

Kalle Turunen. Kirjansitoja. Kirjoittaja Maija Liisa Turunen-Wiklund.

Hävittäjälentäjä Karjalan Kannaksen taivaalla. Kirjoittaja Maurits Hietamäki. Hävittäjälentäjä Erkki Lylyn sotataival.

Valokuvaajalla oli monta hommaa. Urho Loimaalta. Kirjoittaja Oiva Järveläinen. Henkilökuva Urho Järveläisestä.

Kun munat hävisivät ja pyörä ”päästi”…Lintu-Pentin muistelua. Kirjoittaja Reino O. Eino. Henkilökuva Pentti Lintulasta.

Rikkiviisas ”kylähullu”. Kirjoittaja Leena Schön-Pesola. Henkilökuva Lyyti Kylänpäästä (1908-1990).

Loimaan likan lottataival. Kirjoittaja Reino O. Eino. Annikki Väinölä ja Liisa Lyly lottina.

Talvisotaan omin patruunoin. Kirjoittaja Olavi Klemelä. Muistoja Suojeluskuntatoiminnasta sekä Talvi- ja jatkosodasta. Muisteluissa mainitaan Vieno Ristimäki sekä Lauri Mölsä, jotka liittyivät Metsämaan suojeluskuntaan.

Siltani Saviseudulle on kirjoilla katettu. Kirjoittaja Ritva Kankamo. Kirjoittaja kertoo kirjahyllystään, jossa on oma Saviseutuun liittyvien kirjojen osasto.

Muistoja Kurittulan kansakoulusta 30-luvulta. Kirjoittaja Pentti Ala-Nissilä.

Loimaan rakentajien nestor: Vilhelm Mauritz Knuutila. Kirjoittaja Anja Välimäki. Kertomus Vilhelm Mauritz Knuutilasta sekä sivuosassa hänen vaimonsa Anna Knuutila. Henkilökuvaan haastateltuja: Valto Heinonen, Leeni Jussila, Veikko Hulkko, Veikko Kotiranta, Gunnar Laatio, Hannu Lampo, Seppo Mäkelä, Rauli Nummi sekä Aino Peltola.

Ylikojo oli erikoinen mies. Kirjoittaja Heikki Niittymäki. Henkilökuva August Ylikojosta (1874-1955).

Metsästysoppaana maailman mahtimiehille. Kirjoittaja Arvi Heinonen. Henkilökuva metsästyksenvalvoja Tauno V. Mäestä (1912-1983).

Kekkonen Mellilässä. Kirjoittaja Arvi Heinonen.

Koulupoikien kortteerielämää. Kirjoittaja Usko K. Uotila. Koulupojan muistelua Loimaan Yhteiskoulusta 1940-luvun lopulta.

Suomen sodan veteraaneja Saviseudulta. Kirjoittaja Sami Männistö. Esitellyt veteraanit ovat Mikko Frimodig, Salomon Grön, Kaarle Rautell, Antti Falk sekä Kristina Höök.

”Peri köyhä on Loimaa muinaisjäännöksistä”. Kirjoittaja Valo Saikku. Artikkeli käsittelee sitä, mitä kirjailija Kustaa Killinen (1849-1922) on kirjoittanut Loimaan seudun muinaismuistoista aikoinaan

Uusia löytöjä Loimaan seudun esihistoriasta. Kirjoittaja Ville Laakso.

Murhenäytelmä Alastaron Männistön Vähä-Yrjölässä. Kirjoittaja Raimo Sillanpää. Artikkeli kertoo 1800-luvun alussa tapahtuneesta murhasta ja sen jälkiseuraamuksista.

”Sulla oli ohjakset oikein kädessä”. Kirjoittaja Pentti Vuorenpää. Rengin muistelua Alastaron Tammiaisissa olevan Jussilan tilan elämästä sota-aikana.

Selman lapsuus. Kirjoittaja Selma Aaltonen. Lapsuuden muistelua 1900-luvun alun Metsämaalta.

Juuret Saviseudulla. Kirjoittaja Pekka Niemi. Henkilökuva opettaja Siiri Salmisesta (1892-1988).

Muistumia kuuden vuosikymmenen takaa. Kirjoittaja Aimo Vuorinen. Lapsuusmuistelua 1930- ja 1940-lukujen vaihteesta.

Kun tuli tuhosi Yliseppälän talon. Kirjoittaja Toivo Marjamäki. Tulipalo tapahtui kesäkuussa 1939.

Niittymäen tuulimylly. Kirjoittaja Tapio Horila. Artikkeli kertoo tuulimyllyn ostamisesta ja siirtämisestä Someron museolle 1963.

Hautamuistomerkki-inventoinnin satoa. Kirjoittaja Sami Männistö.

Satunäytelmien unohtumaton taika. Kirjoittaja Maijaliisa Dieckmann. Muistelua Loimaan Yhteiskoulussa harjoitelluista ja esitetyistä näytelmistä.

Soldanien sukupuuta. Kirjoittaja Reino O. Eino. Muistoja taiteilija Uuno Soldanista ja Soldanin suvusta.

12 181 nimen sukukirja. Elserien suvun sukukirja.

”Kalliiksi ne maalit tuli”. Kirjoittaja Kari Nummila. Kuvia Mikkolan talon vierashuoneen seinistä, jotka taiteilija Aksel Salminen on maalannut 1928.

”Holkki-Ojalan” pää hikisessä kainalossa… Simo ja peliveijarit. Kirjoittaja Reino O. Eino. Tapauksia Loimaan Palloilijoiden toiminnasta 1950-luvun paikkeilta.

Siveriksi kutsuttu riihirivi tarinoi. Kirjoittaja Sari Keskitalo.1875 rakennetun ladon vaiheet.

Keruuarkistojen lehdiltä. Lepakkokin uskaltautuu juhannustulille. Kirjoittaja Heikki Keskumäki. Kansantarina siitä, miten lepakko luotiin.

Tapahtuipa 1950-luvulla Loimaan kauppalassa. Kirjoittaja Maija Pöysti. Tapauksia 1950-luvulta.

Muisteluksia Christian Sjöblomista. Autuuden aika. Kirjoittaja Rauni Paavola. Henkilökuva Loimaan kirkkoherra Christian Sjöblomista (1847-1917).

Wäinö Aaltosen seurue. Kirjoittaja Kari Nummila. Kuvia Alastaron kirkkomaalla olevan Vapaussodan sankarimuistomerkin paljastusjuhlasta, johon myös teoksen suunnittelija Wäinö Aaltonen osallistui.

Ilmari Honkasen syntymästä 90 vuotta. ”Sissipäällikköjen kunniakas seuraaja”. Kirjoittaja Onni Rantala. Henkilökuva Ilmari Honkasesta (1909-1987).

×
Saviseudun Joulu - 2000

Loimaalainen joulu. Kirjoittaja Pirkko Jaakola. Runo.S_Joulu_2000

Kukasta kukkaan. Pieniä palasia Loimaan ehkä värikkäimmän suvun elämästä. Kirjoittaja Reino O. Eino. Artikkeli kertoo Latviasta tuleen Kukan perheen elämästä. Kukat tulivat Loimaalle 1900-luvun alkupuolella. Perheen isä oli Kaarlo Julius Kukka.

Pyrähdyksiä. Loimaan kenttää vihkimässä. Kirjoittaja Martti Jukola. Artikkeli on julkaistu Suomen Urheilulehdessä 1930. Se kertoo kentän vihkijäisistä.

Alastaron osuusmeijeri r.l. 1902-1974. Kirjoittaja Jaakko Mäkimattila. Meijerin historia.

”Ihmiset – älkää tappako toisianne!” Kirjoittaja Kari Nummila. Artikkeli kertoo Loimaan seudun sotaveteraanien järjestämästä matkasta Karjalaan. Muistojaan kertovat sotaveteraanit Onni Pitkänen Mellilästä sekä Jaakko Ristimäki Metsämaalta.

Loimijoelle monta käyttöä. Kirjoittaja Jari Niemelä.

Saunalahden sauna. Kirjoittaja Matti Palperi. Saunalahden yleisen saunan historia 1920-luvulta 1950-luvulle. Tekstissä esiintyvät saunan omistajat sekä vuokraajat Frans Eskola ja Tilda Nurminen.

Sen seittemän saparot. Kirjoittaja Reino O. Eino. Henkilökuva Harri Lindholmista.

Karuksen koulussa. Kirjoittaja Oiva Järveläinen. Kuvia Väinölän alakansakoulusta.

Elettiinpä ennenkin… Kirjoittaja Valo Saikku. Artikkeli on kirjoitettu 1900-1901 kootun maamme ensimmäisen kunnalliskalenterin pohjalta. Siinä kerrotaan kunnan asioista tältä ajalta.

Onkijoen iso persoona. Ala-Hollo viesti runonmitallakin. Kirjoittaja Leena Schön-Pesola. Ala-Hollon talon historia.

Sotaveteraani puolivuosisataa veteraaniautojen kimpussa… Kantista virtaviivaan. Kirjoittaja Reino O. Eino. Henkilökuva antiikkiautokeräilijä Sem Jafet Mynttistä.

Aate Helmin muisteluja. Aate Helmi (1922-1988) oli Niinijoen meijerin koneenkäyttäjä. Tässä artikkelissa kerrotaan puhelinkeskuksen toimintaan liittyneistä tapauksista.

Miinanraivaus oli suururakka. Kirjoittaja Arvi Heinonen. Loimaalaiset veteraanit Oiva Kurkela ja Paavo Taanila osallistuivat 1900-luvun puolivälissä miinanraivaukseen.

Muistelmia Martta-tädistä. Kirjoittaja Pekka Holkeri. Henkilökuva kansakoulunopettaja Martta Holkerista (1900-1958).

Torpparin pojasta tuli suutari. Henkilökuva suutari Vilho Kaunistosta (1902-1984).

Leinosen suutarit. Kirjoittaja Mervi Syrjänen. Henkilökuva suutari Eino Leinosesta (1895-1970).

”Kuollut” kirjoitti perheelleen. Teksti on teoksesta Työväenliikkeen rivijäsenet kertovat. Kirjoittaja Mikko Eränen. Artikkeli kertoo Toivo Tammisen kohtaloista. Tamminen meni Venäjälle 1918 ja palasi sieltä 46 vuoden jälkeen.

Saarna lyheni, jotta pappi ehtisi katsomoon… Kentiltä ja liepeiltä. Kirjoittaja Reino O. Eino. Artikkeli kertoo Loimaan Palloilijoiden pesäpallopeleistä 1940- ja 1950-luvulla.

Oskari Rauhamäki. Yksi Loimaan rakentajista. Kirjoittaja Matti Pulli. Henkilökuva Oskari Rauhamäestä (1885-1971).

Kurkijoen rautakoura. Kirjoittaja Eino Vepsä. Henkilökuva Vilho Lankisesta.

Loimaan poika oli Turun 1. ”säfööri”. Kirjoittaja Kari Nummila. Henkilökuva Frans Oskar Sirenistä (1889-1960).

Oripään omituiset kiviröykkiöt. Kirjoittaja Riitta Jumppanen. Pohdintaa siitä, miksi Oripään Sikakiven kallion lähelle on ladottu kivikasoja.

Akseli Pusa. Kirjoittaja Yrjö Halmari. Henkilökuva Aksel Jooseppi Pusasta (1891-1975).

Kylässä Vienassa. Kirjoittaja Riitta Jumppanen. Kertomus matkasta Vienan Karjalaan.

Monet sillat vaarassa joutua jäitten vietäväksi. Loimijoki tulvii uhkaavasti. Kirjoitus on julkaistu Loimaan Lehdessä 22.4.1936.

Selma lapsenlikkana. Kirjoittaja Voitto Aaltonen. Kirjoitus perustuu Selma Aaltosen muistelmiin.

Sorsa. Kirjoittaja Väinö Kolkkala. Kertomus.

Johan Walsteniuksen vaiheikas elämä. Kirjoittaja Sami Männistö. Henkilökuva Johan Walsteniuksesta, joka eli 1600-luvulla.

Sunnuntaina hallille. Kirjoittaja Riitta Jumppanen. Kurittulan urheiluhalli oli 1953-1970 suosittu tanssipaikka. Artikkelissa muistellaan sen toimintaa.

Einstein – kriitikko Loimaalta. Kirjoittaja Pekka Niemi. Henkilökuva diplomi-insinööri Lauri Salmisesta (1895-1960).

Loimaan höyrysaha Tammelan ylängöllä: ”Enämpi hyvän yhtiön maineessa”. Kirjoittaja Urho Rantanen.

Urheiluperinnettä Ypäjänkylästä. Pesäpallo-ottelu Häme – Karjala v. 1948. Kirjoittaja Hilkka Mäkilä. Kuvia ja kuvausta.

Muistoja Alpon alkutaipaleelta. Kirjoittaja Maija Pöysti. Taiteilija Alpo Jaakolan uran alkuvaiheista.

Yhteiskoulun opettajat eläkepäivinään. Kirjoittaja Maija Wendelin.

Jr. 56 6. Komppanian 2. Joukkue. Kirjoittaja Toivo Hirsikoski. Kroniikka.

Paavo A. Kairinen. Kirjoittaja Kullervo Hantula. Henkilökuva Paavo A. Kairisesta (1912-2000).

Eelu Piki. ”Vöyrin paras kouluttaja”. Henkilökuva suojeluskunta-aktiivi Eelu Pikistä (1895-1974). Myös Kalle Piki merkittävässä osassa.

Jääkärit ovat Suomen vapauden symboleja. Tekstissä mainitaan loimaalainen jääkäri Erkki Höijer.

Loimaan seudulta Viroa auttamaan. Kirjoittaja Kari Nummila. Loimaaltakin lähdettiin Viron vapaussotaan. Melliläläinen Yrjä Tammiluoto oli yksi näistä  urheista nuorista.

Uuno Klami – Pohjan Pojat. Kirjoittaja Kalevi Kuosa. Henkilökuva säveltäjä ja akateemikko Uuno Klamista (1900-1961).

Viel´ uusi päivä kaikki muuttaa voi! Kirjoittaja Kari Nummila. Artikkelissa kerrotaan surutaulusta, joka on painettu protestiksi Suomen valtion frankomerkkien lakkauttamisen takia sortokausina.

×
Saviseudun Joulu - 2001

Evankeliumi vuodelta 1642. Kirjoitettu fraktuuratyypin tekstillä.S_Joulu_2001

Riukuaita – katoavaa kansanperinnettä? Kirjoittaja Riitta Jumppanen. Artikkeli kertoo, miten riukuaika rakennettiin sekä perinnetapahtumasta, jossa tätä taitoa heräteltiin uudelleen henkiin. Tekstissä esiintyy agrologi Erkki Ristisuo.

Näyttelijä Anja Pohjola. ”Tykkään konstailla ihmisille!” Kirjoittaja Reino O. Eino. Henkilökuva näyttelijä Anja Pohjolasta.

Terijoen huvilat. Kirjoittaja Risto Nikkilä. Tietoa ja kuvia 1900-luvun alussa rakennetuista huviloista. Jutussa kerrotaan Uotilan huvilasta, ”Myrskylinnasta”, Raudan huvilasta, Häyryn huvilasta sekä Loimalan huvilasta.

Muistoja 1930-luvulta. Kirjoittaja Pentti Ala-Nissilä. Muistelua 1930-luvun kulkijoista ja yöpaikanhakijoista lapsen silmin.

Miestä moneksi. Kirjoittaja Reino O. Eino. Henkilökuva muusikko Erkki Koivistosta.

Lentosirkus Pilvien huimapäät Oripäässä. Kirjoittaja Aulis Ylipuntari. Artikkeli kertoo Oripään lentokentällä järjestetyistä lentonäytöksistä 1949-1954. Kuuluisia taitolentäjiä olivat mm. Esko Halme, Raimo Aulio ja Erkki Kantonen. Näytöksissä esiintyi myös ilmavoimistelija Niilo Salo.

Jos Missään ei ole, mene Kopulle, siellä on! Kirjoittaja Reino O. Eino. Henkilökuva kauppias Oskari Kopusta (1887-1962).

Pehku antoi väriä ja toi outoa puheensorinaa. Kirjoittaja Airi Korteoja. Mellilän turvepehkutehtaan historia. Tehdas perustettiin 1800-luvun lopulla. Kapteeni Oskar Schwela (Lintunen) oli tehtaan rakentaja.

Ypäjän höyrysaha. Kirjoittaja Matti Palperi. Ypäjän Höyrysahan historia (1909-1960). Ensimmäisen tiedossa olevan sahan Ypäjänkylään rakensi Simon Jönsinpoika, myöhemmin paikan omisti J. V. Rantanen.

J. V. Rantanen, kauppias, sahanomistaja ja maanviljelijä. Kirjoittaja Matti Palperi. Henkilökuva J. V. Rantasesta (1865-1932).

Paikannimet kertovat tarinoita ja historiaa. Kirjoittaja Riitta Jumppanen.

Pesäpalloilun uutta tulemista odotellaan. Kirjoittaja Olavi Lähteenmäki.

Veikko Hulkko – taitava ihmisen kuvaaja. Kirjoittaja Reino O. Eino. Henkilökuva valokuvaaja Veikko Hulkosta.

Muistoja ajoilta, jolloin kauppalan autoakin hoidettiin kuin silmää päässä. Kirjoittaja Maija Pöysti. Muistelua monista loimaalaisista persoonista. Muistellaan mm. Väinö Tammivaaraa, Väinö Lähteenmäkeä, Väinö Jaakolaa, Yrjö Korpelaa, Yrjö Korvenpäätä sekä Yrjö Jokista.

Vanhoissa kirjeissä kerrottua. Kirjoittaja Pekka Niemi. Pätkiä vanhoista kirjeistä.

Sukukansojemme maailmankongressi. Kirjoittaja Zinaida Dubinina. Artikkeli kertoo Helsingissä vuonna 2000 järjestetystä kongressista ja suomalais-ugrilaisista kulttuureista.

Elämältä paljon sain. Kirjoittaja Hilkka Kajarto. Runo.

Suomalaisen sotilaan pitkä tie kotiin. Kirjoittaja Jouni Rainto. Artikkeli kertoo Venäjällä tehdyistä maastoetsinnöistä, joiden avulla on pyritty löytämään kentällä kaatuneita suomalaisia.

Jääkärihistoriamme loistavilta lehdiltä. Kirjoittaja Matti Pesola.

Pajun taistelun taustaa. Viron vapaussodassa 1919. Kirjoittaja Jouni Rainto.

Selman naapureita. Kirjoittaja Voitto Aaltonen. Muistelua naapureista, joita olivat mm. Ala-Lassila, Sipp, Tervola, Koivisto ja Sipilä.

Kukkaan on puhjennut ristinpuu. Tarinaa eräästä laulusta. Kirjoittaja Eino Lehtisaari. Artikkeli kertoo Siionin kanteleen numero 113 laulusta ja siihen liittyneistä tapauksista.

Toivo Rapeli – tuttu pappi Saviseudullakin. Kirjoittaja Risto Ahti. Henkilökuva kirkkoherra Toivo Rapelista.

Kun Haaroisten kartano paloi. Kirjoittaja Sami Männistö. Palo tapahtui 1810.

Laatokan lahdelta Loimaan laitamille. Kirjoittaja Arvi Heinonen. Artikkeli kertoo Heinosen perheestä, joka tuli evakkona Oripäähän.

Rakennusmestari Onni Touru. Kirjoittaja Ulla Clerc. Henkilökuva rakennusmestari Onni Tourusta (1879-1945).

Pajamäki Kauhanojalla muistoja täynnä. Kirjoittaja Riitta Jumppanen. Pajamäen vaiheet. Muistelu alkaa 1700-luvulta. Jutussa esiintyvät mm. Matti Lindström, Kalle Lindström (vaihdettiin 1935 Lieskiveksi) ja Gunnar Lieskivi.

Porin Prikaari, Läntisen Maanpuolustusalueen Valmiusyhtymä. Kirjoittaja Matti Vihurila. Porin prikaatin vaiheet 1950-luvulta tähän päivään.

Jouluna oli hauskaa. Kirjoittaja Aira Korteoja. Muistelua lapsuudenjouluista 1920-luvulla.

Luuletteks, et joku viälä on taikauskonen? Kirjoittaja Riitta Jumppanen. Vanhoja ennusmerkkejä.

Pitokokki Helvi Marttila. Kirjoittaja Leena Schön-Pesola. Artikkeli kertoo Helvi Marttilasta pitokokin työssään.

Kuolemaa, jännitystä ja blondiineja. Kirjoittaja Juhani Heinonen. Artikkeli kertoo 1950-luvulla julkaistusta Pantteri-sarjasta.

Hääprojekti yhdisti koko kulmakunnan. Artikkeli kertoo 1800-luvun tyyliin järjestetystä häätapahtumasta.

×
Saviseudun Joulu - 2002

1. Odotettu Joulu. Kirjoittaja Toini Näsänen. Artikkeli kertoo joulusta ja erilaisista sen S_Joulu_2002viettämiseen liittyneistä tavoista entisaikoina.

Tähtitaivas Ypäjän kirkossa. Kirjoittaja Ypäjän kirkkoherra Risto Ahti. Artikkeli kertoo Ypäjän kirkossa toteutetusta remontista ym.

Tuu ulos Kalle! Tarinaa ansiokkaasta loimaalaisesta kauppamiehestä. Kirjoittaja Reino O. Eino. Teksti ja kuvat kertovat Oripääläissyntyisestä Kalle Valerius Vihannosta, joka on myöhemmin toiminut kauppiaana Loimaalla.

Loimaan vahvojen naisten valtakausi. Kirjoittaja Maija Pöysti. Artikkeli sisältää lyhyitä kertomuksia seuraavista saviseudulla eläneistä naisista: Martta Aaltonen, Martta Karus, Martta Pakkala, Aili Puuppo, Aili Virtanen, Aili Savonen, Bertta Kemppinen, Bertta Mäkinen, Vilhelmiina Kulonen.

Tarinaa Anna Tossavasta. Kirjoittaja Anja Välimäki. Loimaalla kauppiaana toimineen Anna Tossavan henkilökuva.

Yhtä vaille 200 rukinlapaa. Kuva Kauko Ojala.

Tammiaisten siltana Joni. Kirjoittaja Pentti Vuorenpää.

Isoäidin valistus- ja viihdytyskiertue. Kirjoittaja Aira Korteoja. Artikkeli kertoo vuonna 1943 sotarintamalle toteutetusta viihdytyskiertueesta, joka oli lähtöisin saviseudulta. Kirjoittaja yksi kiertueella mukana olleista.

Sillon ko vareksia viälä jahrattiin. Kirjoittaja Yrjö Holkeri Mellilästä. Artikkelissa kirjoittaja muistelee lapsuuttaan toukotöiden parissa pellolla ja samalla toteuttamaansa varisjahtia.

Hulmi ja muita Loimaan seudun talonnimiä. Kirjoittaja Veikko Laakso. Muita talonnimiä ovat mm. Hollo ja Myllyoja.

Kiertävistä seisoviin, kansanopetuksen kasvu-uraa. Kirjoittaja Arvo Nätkynmäki. Artikkeli kertoo Loimaan seudulla toimivista ja toimineista kouluista. Näitä mainittiin jutussa Vesikosken koulu, Vanha koulu, Väinölän koulu, Loimaan yhteiskoulu, Peltoisten koulu, Jatkokoulu, Mäenpään koulu, Keskuskoulu ja Tuulensuun koulu.

Selman koulunkäynti. Kirjoittaja Selma Aaltonen. Artikkeli kertoo kirjoittajan omista kouluajoista.

Myymäläautotoimintaa Loimaan seudulla. Kirjoittaja Seppo Vanha-Perttula.

Erkki Bernhard Niemenpää. Kirjoittaja Reino O. Eino. Henkilökuva Erkki Niemenpäästä.

Saviseudun ensimmäinen maauimala. Kirjoittaja Arvi Heinonen. Artikkeli kertoo Mellilässä sijainneesta uimalasta ns. Puhtolasta, 1930-luvulla. Perustajana toimi Otto Esala.

”Nyt minuun sattui!” Kirjoittaja Reino O. Eino. Artikkeli käsittelee kirjoittajan muistelmia sodassa kaatuneesta isästään Tauno Elis Einosta.

Honkasen ja Rantalan nurkka. Kirjoittajat Matti Rasilainen ja Matti Pulli. Valokuva selityksineen 1950-luvulta Loimaan kaupungista.

Elämää Aittamäen perällä. Kirjoittaja Leena Schön-Pesola. Kirjoittajan muistelmia omasta lapsuudesta, sen asuinympäristöstä ja ihmisistä.

Noituusoikeudenkäynti vuodelta 1646. Kirjoittaja Sami Männistö.

Vanhan torin urheilua. Kirjoittaja Valto Heinonen.

Mellilän osuusmeijeri. Kirjoittaja Tuomas Lankinen. Mellilän osuusmeijerin historia.

Matti Suomelan tarina. Kirjoittaja Pentti Ala-Nissilä.

Elias Hollo tallensi filmille Vesikoskea. Kuvat ja kertomus Valto Heinonen.

Säästöleipä. Kirjoittaja Pasi Markula. Artikkeli kertoo entisajan hautajaiskulttuurista tarjoilujen osalta.

Majanojalta Bukarestiin. Kirjoittaja Liisa Koivula. Vera Maria Munteanun (os. Yli-Juonikkas) elämästä kertova artikkeli.

Työtä suomen sukukielen säilymisen puolesta. Kirjoittaja Hilkka Kajarto.

Hirwittävä tulipalo Ypäjällä. Kirjoittaja Matti Palperi. Artikkeli kertoo Ypäjänkylässä vuonna 1914 riehuneesta tulipalosta, joka sai alkunsa palavasta tavarajunan vaunusta.

Suvilan suvun juuret. Kirjoittaja Esko Alm. Artikkeli kertoo Suvilan suvusta ja heidän sukujuuristaan.

Jääkäri Vilho Robert Rantasen kertomaa. Kirjoittaja Kullervo Hantula. Artikkeli koostuu jääkäripataljoonaan lähteneen miehen päiväkirjaan kirjoittamista tapahtumista, jotka olivat kirjoitettu muistiin siltä varalta, että mikäli mies ei palaisi sotilaskoulutuksesta saksasta, jäisi omaisille viesti jäähyväisiksi.

Myrskyjä ja tuhotulvia. Kirjoittaja Aulis Yli-Puntari. Artikkeli kertoo maapallolla esiintyvistä säähän ja ilmastoon liittyvistä poikkeuksellisista ilmiöistä.

Vilja korjataan nyt pelloilta suoraan säkkeihin. Kirjoittaja Topias. Loimaan lehti kertoi tällä kyseisellä kirjoituksella uuden elonkorjuuajan alkamisesta Saviseudullakin elokuussa 1938.

Siasta tehtiin muutakin kuin särvintä leivälle. Kirjoittaja Toivo Marjamäki. Artikkeli kertoo siannahan käsittelystä ja merkityksestä erilaisten käyttöesineiden materiaalina pula-aikana 1940-luvulla.

Kansakoulunopettaja Johannes Maukonen. Kirjoittaja Juhani Heinonen. Artikkeli kertoo Vesikosken koulun opettajana toimineen Johannes Maukosen elämästä. Maukonen harrasti mm. arkeologiaa ja kirjoittamista.

Oripään lentokenttätyö aloitettiin v. 1939. Kirjoittaja Aulis Yli-Puntari.

Entisajan kanataloutta. Kirjoittaja Riitta Jumppanen. Artikkeli on kirjoitettu Niinijoen meijerin koneenkäyttäjä Aate Helmin (1911-1988) muistelmiin pohjautuen.

Aikalaislähteet kertovat elävästi Loimaan kesäjuhlasta 1902. Kirjoittaja Petri Vainiontalo.

Tilinteko, tuloista ja menoista vuodelta 1870. Kirjoittaja Riitta Jumppanen. Artikkeli kertoo Mellilän Isokyröläisen rysthollin talon tuloista ja menoista vuodelta 1870.

×
Saviseudun Joulu - 2003

Elämää Vahvalan kivitalossa. Kirjoittaja Tauno Suominen.S_Joulu_2003
Artikkeli kertoo Alastarolla sijaitsevan Sallilan sähkölaitoksen entisestä pääkonttorista sekä kirjoittajan isästä Arvo Suomisesta, joka työskenteli sähkölaitoksella.

Pappina Kalevalaisessa Sammontarinassa. Kirjoittaja Risto Ahti. Ypäjän musiikkiteatterin esitys Sammontarinasta sekä tapahtumia ja ihmisiä näytelmän takana.

”… armas joulu jo kutsuu meitä… ”. Kirjoittaja Elsa Nätkynmäki.

Yhteiskoulu Sikoniitynmäelle vuonna 1916. Teksti koottu Loimaan Yhteiskoulun toimintakertomuksista. Teksti käsittelee sen ajan vaikeuksia ja tilaongelmien ratkaisua.

Korttipeliä Kosken Sorvastolla ja vähän muaallakin. Kirjoittaja Pekka Holkeri. Kertoo Pekka Holkerin näkökulmasta korttipelistä niin sotaretkillä kuin Saviseudun laitamillakin.

Kansanhuoltoa Loimaalla. Kirjoittaja Risto Nikkilä. Artikkeli käsittelee kansanhuoltotoiminnan ja kansanhuoltolautakunnan toimenpiteitä ja vaiheita 1900-luvun alkupuolella.

Hirvikosken urheilukenttä, sitkeyden voimannäyte. Kirjoittaja Toivo Marjamäki. Hirvikosken urheilukentän vaiheet lautakunnasta toteutumiseen.

Peltitorvella panssareita päin. Kirjoittaja Reino O. Eino. Henkilökuva Emil Tulosesta (1905-1968).

Erkki Toivola – autoilun uranuurtaja Mellilässä. Kirjoittaja Maurits Hietamäki. Erkki Toivolan (1891-1981) elämänkerta.

Putipuhtaaksi Puhtolassa. Kirjoittaja Reino O. Eino. Artikkeli kertoo Sulho Kasperi Mikkolan (1895-1966) elämästä sekä hänen omistamastaan sauna-alan laitoksesta, puhtolasta.

Kalle Nikolai Talonen. Kirjoittaja Reino O. Eino. Henkilökuva Kalle Nikolai Talosesta.

Ilmakuva vuodelta 1929. Kirjoittajat Matti Pulli ja Matti Rasilainen. Kuva: Valto Heinosen kokoelma. Loimaan kauppala kuvattuna yläilmoista.

Selman nuoruusaikaa. Kirjoittaja Voitto Aaltonen. Selma Aaltosen nuoruusmuistelmia.

Paljon munia, vähän kanojakin. Kirjoittaja Reino O. Eino. Artikkeli käsittelee Loimaan Munakeskuksen historiaa. Boris Björkbom (1908-1961) perusti Munakeskuksen Turuntielle.

Kruunun rahain kuittikirja. Kirjoittaja Arvi Heinonen. Artikkeli kertoo Mellilän historiasta sekä Pesäsuon kylässä sijaitsevasta Iso-Sullon tilan historiasta.

Siihen aikaan kun Penninkulma sähköt sai. Kirjoittaja Arvi Heinonen. Kertoo sähköjen saamisesta Penninkulmalle Mellilään 1949.

Loimaan kauppalan asemanseutu 1960-luvulla. Kirjoittaja ja piirtäjä: Matti Rasilainen. Kartta Loimaan kauppalan asemanseudusta.

Vanhoja Loimaalaisia arvoituksia. Kirjoittaja ei tiedossa.

Somero-Seura täytti 50-vuotta. Kirjoittaja Riitta Jumppanen.

Välttämätön vesi. Kirjoittaja Aulis Yli-Puntari. Artikkeli kertoo veden merkityksestä ihmisille sekä mahdollisista ongelmista tulevaisuudessa makean veden saatavuuden niukentuessa maailmalla.

Alpo Jaakolan hovikuski muistelee. Kirjoittaja Anja Välimäki. Välimäki haastateli Rauli Nummea.

Juhalan emäntä ja emännän puutarha. Kirjoittaja ei tiedossa. Juhalan emäntä on Taimi Anttila.

Lapsuusmuistoja ”Myö männää nyt omalle maalle”. Kirjoittaja Leena Schön-Pesola. Artikkeli kertoo evakkojen asuttamisesta Loimaan seudulle.

Kotiportilta kouluun asti. Kirjoittaja Hilkka Kajarto. Artikkeli kertoo Loimaan Yhteiskoulun rehtori Väinö Valfrid Virtasesta (1890-1952), maisteri Anna Maria (Maija) Koskenniemestä (Forsnäs) sekä Mauno Mielosesta.

Kiertokoulua” puolen vuosisadan takaa. Kirjoittaja Elsa Nätkynmäki. Artikkeli 1900-luuvn puolivälin kouluista.

Viljo Laakso. Kirjoittaja Heikki Peltomäki. Artikkeli Viljo Laakson sotahistoriasta.

Kissaruhtinas. Kirjoittaja Yrjö Holkeri. Artikkelissa kirjoittaja kertoo kissojen seikkailuista kotitilallaan.

Pyhäinpäivänä 2003. Kirjoittaja Anja Välimäki. Artikkelissa kirjoittaja Anja Välimäki sekä Leena Alho (Os. Nokka) muistelevat menneitä.

Salaojitukseen liittyviä muistoja. Kirjoittaja Pentti Ala-Nissilä. Muistelu salaojituksesta ja salaojayhdistyksestä.

Orisuon katiskanlestit. Kirjoittaja Valo Saikku.

Jaakko Tamminen ”Ränki-Jassu”. Kirjoittaja Heikki Niittymäki. Muistelu ”Ränki-Jassusta” eli Jaakko Tammisesta.

Muistellaan tuulimyllyjä Metsämaalla. Kirjoittaja Jukka Ristimäki.

Loimaan seudun kotiteollisuusyhdistys 75 vuotta. Kirjoittaja Riitta Jumppanen. Kertoo Loimaan seudun kotiteollisuusyhdistyksen vaiheista, mm. kiertävän naiskäsityökoulun tapahtumista.

Jääkärieverstiluutnantti, teollisuusneuvos Eino Johannes Toivonen, sodan ja rauhan tehtävissä. Kirjoittaja Kullervo Hantula. Henkilökuva Eino Toivosesta.

Mellilän seudun Osuuspankin 90-vuotistaipaleelta. Kirjoittaja Markku Laurinen. Artikkeli kertoo Mellilän seudun osuuspankin vaiheista.

Loimaan miehet Karoliinien kuolemanmarssilla. Kirjoittaja Sami Männistö. Aiheena Pohjan sota.

Kuinka silloin elettiin, kun ei ollut eläkkeitä. Kirjoittaja Riitta Jumppanen. Artikkeli pohjautuu Niinijoen meijerin koneenkäyttäjän Aate Helmin (1911-1988) muistelmiin.

Maria Charlotta Hälvä. Kirjoittaja Inkeri Selkee. Inkeri Selkee muistelee äitiään Lotta (Charlotta) Hälvää (1902-1993).

Merkeistä ihmeellisin – Joulumerkki. Kirjoittaja Esa Lindholm.

×
Saviseudun Joulu - 2004

Joulu Kangasojassa. Kirjoittaja Elma Talvitie os. Korkka. Runo.S_Joulu_2004

Loimaa-Seuran viisi vuosikymmentä. Kirjoittaja Riitta Jumppanen. Loimaa-Seuran historiikki 1954-2004.

Suomen Kotiseutuliiton tervehdys. Kirjoittaja Markku Tanner. Onnittelutervehdys 50-vuotiaalle Loimaa-Seuralle.

Sanomia Turusta, vuodelta 1861. Kirjoittaja E. Westerling.

Saappaita savimaille, Frans Koiviston pitkä ura. Kirjoittaja Reino O. Eino. Tehtailija Frans Metodius Koiviston elämänkerta.

A.E. Norrman, Normalon perustaja. Kirjoittaja Reino O. Eino. Loimaalla toimivan kangaskutomavälineiden erikoisliikkeen, Normalon perustajan Axel Engelbrekt Normalon henkilökuva.

Miten Loimaalle saatiin maamieskoulu? Kirjoittaja Maiju Boenisch. Loimaan maamieskoulun perustamishistoria.

Muistot mielessä Ihantalan matkalla. Kirjoittaja Veikko Kotiranta. Kirjoittajan muistelmia matkasta Ihantalaan.

Loimaat yhtyvät taas 1.1.2005. Kirjoittaja Pentti Ala-Nissilä. Artikkelissa kerrotaan kirjoittajan isän Oskari Ala-Nissilän elämästä.

Oi niitä aikoja…” Kirjoittaja Pekka Holkeri. Artikkeli kertoo SOK:n vaiheista, pula-ajasta sekä ostokorttien historiasta.

Torilla. Kirjoittaja Seija Suurjärvi. Runo.

Huutokaupassa. Kirjoittaja V.E. Suvius. Runo.

Mellilän Isoperä, monen kaupan kylä. Kirjoittaja Arvi Heinonen. Mellilän Isoperässä toimivien kauppojen Kehityksen, Salokankaan ja Vakon historiaa.

Loimaan pojan tie Kazahstanin multiin. Kirjoittaja Toivo Marjamäki. Helge Aleksi Suonlavan elämänvaiheita.

Erikoinen kalastustapa, epätavalliset kalavedet. Kirjoittaja Matti Palperi. Kirjoitus perustuu pääosin Mellilässä asuvan Jaakko Venhon (s.1922) haastatteluihin sekä kirjoittajan omiin kokemuksiin sekä muistitietoihin 1940-50 –luvuilta. Artikkelissa kerrotaan mm. kalastusvälineistä, ns. prokkauskalastuksesta sekä Ypäjoen kalastuspaikoista.

Laineen kauppa. Kirjoittaja Leena Schön-Pesola. Artikkeli kertoo Haaran kylässä sijainneesta Laineen kyläkaupasta, joka toimi 1890-luvulta aina vuoteen 1991 kolmen sukupolven vetämänä. Kauppiaina toimi kolmessa polvessa Karl (Kalle ) Laine, Kallen tytär Hilma Laine sekä hänen poikansa Reino.

Loimaalla vaalitaan Kuninkaallisen Preussin Jääkäripataljoona 27:n muistoa. Kirjoittaja Kullervo Hantula. Tekstissä ovat keskeisinä Uuno Koivisto, Mauri Rantasalo, Jalmari Mäkinen ja jääkärivärväri Erland Aro.

Vinttikivääri. Kirjoittaja Urho Rantanen. Artikkeli kertoo Krekilän kylästä, Isonpuolen talosta kotoisin olevien veljesten Jussin, Jaakon ja Erkin sodanaikaisista tapahtumista.

Tämä on Joulukertomus. Kirjoittaja Elma Talvitie. Artikkelissa kirjoittajan omia joulumuistoja.

Tuhansien saviseutulaisten suuri suku. Kirjoittaja Veli Pekka Toropainen. Alastaron Niinijoensuun Pietilässä vaikutti 1600-luvulta lähtien nimismiessuku, jonka jälkeläisiä asuu tällä hetkellä saviseudulla tuhansia. Tähän artikkeliin on poimittu suvun keskeisiä sekä mielenkiintoisia esivanhempia.

Kirkonköyhästä sosiaaliturvaan. Kirjoittaja Tauno Suominen. Köyhäinavustuksen vaiheita.

Rutkurunneista. Kirjoittaja Matti Pulli. Artikkelissa Loimaan kaupungissa sijaitsevan Suopellon alueen historiaa.

Loimaan kauppalan alkuvuosikymmeniä. Kirjoittaja tuntematon. Kirjoitus Maija Pöystin kokoelmasta. Sijoittuu 1900-luvun puoliväliin.

Kuka oli Anders Josef Hästesko? Kirjoittaja Sami Männistö. Artikkelissa Alastaron hautausmaalle haudatun aatelismies everstiluutnantti Anders Josef Hästeskon henkilökuva.

Lauri Elo, taiteilija näyttelijä ja kauppias. Kirjoittaja Reino O. Eino. Loimaalla siirtomaatavarakauppaa pitäneen Lauri Elon sekä kaupan historiaa.

Muistoja kesästä 1956. Kirjoittaja Heikki Niittymäki. Kirjoittaja muistelee kesää, jolloin työskenteli Sauramon puutarhalla.

Krekilän mylly ja paja saivat uuden pärekaton. Kirjoittaja Heikki Eskola.

Uutta tietoa Alastaron esihistoriasta. Kirjoittanut Sami Männistö ja Jouko Pukkila. Artikkeli kertoo vuonna 1999 Alastarolla toteutetusta arkeologisesta inventoinnista, jonka mielenkiintoinen löytö oli mm. Vaaravuoren pronssikautinen röykkiö.

Kalle Johannes Äijälä (1913-2003).Kirjoittaja Maurits Hietamäki. Maanviljelijä, sotilasjohtaja sekä kunnallismies Kalle Johannes Äijälän henkilökuva.

Silloin, kun sokerijuurikkaasta tehtiin kahvia. Kirjoittaja Arja-Maija Topi-Hulmi-Lumento. Artikkelissa muistellaan sota-aikaa eri näkökulmista.

Tarinaa höyrykoneesta. Kirjoittaja Toivo Marjamäki. Artikkeli kertoo Loimaan kaupungin aikanaan omistamasta höyrynkehittimestä.

Jalkapuoli Lönnrot Loimaan pappilassa. Kirjoittaja Valo Saikku. Käsittelee Elias Lönnrotin vierailua Loimaan pappilassa.

Kuoppalan Akselin oudot harrastukset. Kirjoittaja Valo Saikku. Artikkelissa aiheena kourauskivi ja Alastaron ufot.

Amerikan kävijä ja innokas pyöräilijä. Kirjoittaja ei tiedossa. Artikkeli kertoo Kalle Lehtovuoresta, joka oli yksi ensimmäisistä loimaalaisista pyöränomistajista.

Välinpitämättömyys pelottaa luontokuvaajaa. Kirjoittaja ei tiedossa. Artikkeli kertoo luontokuvaaja Heikki Mikkolasta.

Arvo Ylppö hoiti pikku Annikkia. Kirjoittaja Jorma Mäkinen. Artikkeli kertoo Alastarolla talouskauppaa miehensä kanssa pitäneestä Annikki Sairasesta.

×
Saviseudun Joulu - 2005

Talvisoran joulukirkkoreisu Mettämmaalla. Kirjoittaja Evi Ritschkoff os. Kaunisto.S_Joulu_2005

Rautatieaseman vesitornit. Kirjoittaja Matti Rasilainen. Loimaan rautatieaseman sekä sen vesitornin rakentamisen historiaa.

Mää oonki viälä aika notkee… Jussi ja Mimmi Väinölän sekä heidän kauppapuutarhansa tarina. Kirjoittaja Reino O. Eino.

Siihen aikaan, kun Yrjö Salminen urheilujohtajana toimi. Kirjoittaja Topias. Loimaan nahkatehtaan perustajan Yrjö Salmisen vaiheita urheilujohtajana.

Raparperinvarsista syklaameihin. Kaakan muistoja taimien ja kukkien tarhasta. Kirjoittaja Reino O. Eino. Artikkeli koostuu Kaarina ”Kaaka” Lehtosen muistelmista Väinölän puutarhalta.

Palasia loimaalaisen naispesäpallon alkutaipaleelta: Suurkisamestaruus, SM-hopea ja kaksi SM-pronssia. Kirjoittaja Kaarina Lehtonen.

Wanhojen akkojen pesäpalloloru. Kirjoitettu 2004 Loimaan Palloilijoiden hautajaistunnelmissa.

Vieläkin vähän pesäpallosta. Kirjoittaja Reino O. Eino.

Laulurunoilija Mannisten kylällä Matti Laakso. Kirjoittaja Risto Ahti. Henkilökuva maallikkopuhuja Matti Laaksosta (1873-1930).

Raitasen Kustaa. Kirjoittaja Liisa Schön-Pesola. Artikkeli kertoo Kurittulassa syntyneestä Kustaa Raitasesta (1895-1969), joka toimi myöhemmin renkinä Pesolassa.

Kalevalan juuria etsimässä. Kirjoittaja Arno Hoppe. Artikkeli Arno Hoppen kiinnostuksesta Kalevalaan ja suomalaiseen kulttuuriin.

Kotirintaman elämää. Kirjoittanut Maire Yli-Nissilä, sovittanut Anja Mikola. Maire Yli-Nissilän muistelmia sodan ajoilta.

Elämä pula-aikana. Kekseliään korvaamisen taito kotirintamalla. Kirjoittanut Virpi Alanen ja Katri Hollo.

Saviooppera – hullunrohkea yritys, joka onnistui. Kirjoittaja Kari Nummila. Artikkeli kertoo Haaran-Onkijoen kyläyhdistyksen toteuttamasta musikaalista nimeltä Saviooppera.

Tefke suku Loimaalla. Kirjoittaja Pia Tefke Ala-Koppala. Artikkeli kertoo Tefken suvusta, joka piti mm. maakauppaa Loimaan Vesikoskella.

Mettisen räätälillä apulaisena. Kirjoittaja Pli. Artikkeli kertoo Rauhamäen perheen elämästä Loimaalla sekä Loimaan kauppalan historiasta.

Äidin ja tyttären kirjeitä talvisodan ajalta. Kirjeiden ”puhtaaksikirjoittaja” Liisa Koivula. Artikkelissa metsämaalaissyntyisen Aino Kallon sekä hänen tyttärensä Ainnikki Kallon talvisodan aikana toisilleen lähettämiä kirjeitä.

Muistelmia Ferrarialta 1950-luvulta. Kirjoittaja Heikki Niittymäki. Heikki Niittymäki muistelee Ferrarian vaiheita.

Äiti. Puhe äidin hautajaisissa 2.1.2005. Kirjoittaja Sirpa Polo. Tyttären, Sirpa Polon pitämä puhe äitinsä Hilkka Polon (os. Onnelan) hautajaisissa.

Isäntäväelle vein ruuan salinpuolelle. Kirjoittaja Pentti Vuorenpää. Artikkelissa Tyyne Tiiri os. Säteri (synt. 25.9.1920) muistelee palveluaikaansa Jussilassa, Esteri ja Väinö Mikkolan maatilalla, jossa hän toimi toukokuusta 1939 vuoteen 1943.

Muisteluksia Loimaan Seudun Puhelin Oy:n johtokunnan matkalta Saksaan kesäkuussa 1956. Kirjoittaja Heikki Perho. Agronomi Heikki Perhon muistelmia Saksan matkasta.

Suopellon alue kehittyy vuosina 1948-1958. Kirjoittaja Matti Pulli. Artikkeli käsittelee Suopellon alueen kehittymistä. Matti Pulli muistelee naapurustoa ja sen asukkaita.

Vänninpihasta Nahinlahteen. Kirjoittaja Eino Lehtisaari. Artikkelissa kirjoittajan lapsuudessaan ottamia valokuvia, joita hän artikkelissaan tulkitsee ja muistelee.

Nälkää ja puutetta vastaan. Loimaan pitäjänmakasiinin kivinen taival. Kirjoittanut Kristiina Laiho-Laaksonen ja Hanne Maunula. Artikkeli kertoo Loimaan viljamakasiinin perustamisesta ja sen vaiheista museoksi.

Sallatti ja soosi. Kirjoittaja Maijaliisa Dieckmann os. Laurinen. Artikkelissa nostetaan esille sallaatin (rosolli) merkitys entisajan ruokakulttuurissa niin arkena, kuin merkittävänä juhlaruokanakin.

Kauppa-Tommi. Kirjoittaja Eero Tuomola. Artikkeli kertoo Loimaan seudulla kulkukauppiaana toimineesta Tommista, jota kutsuttiin Kauppa-Tommiksi.

Vesikosken Saikun häviö. Kirjoittaja Valo Saikku. Artikkeli kertoo Loimaan kaupungin kehittymisestä sekä Saikun talouskeskuksen vaiheista.

Kirjoituksia kellarista eli nimikirjainten arvoitus. Kirjoittaja Sami Männistö. Artikkeli Oripään Tanskilan Äärin talon pihapiirissä sijaitsevasta kellarista.

Loimaalaisuus-Oolin kustantamisen perusaate. Kirjoittaja Aulis Saarijärvi. Ooli Oy:n vaiheita ja historiaa käsittelevä artikkeli.

Turvepehkutuotantoa Huovintiellä jo kolmannella vuosisadalla. Kirjoittaja Arvi Heinonen. Artikkelissa Loimaan Peränkulman (Mellilän) Huovintiellä vuodesta 1882 toimineen turvepehkutehtaan historia. Tehdas lopetettiin vuonna 1991, mutta turvepehkun tuotanto on jatkunut aina näihin vuosiin saakka.

Liisa Rantanen on poissa. Kirjoittaja Anja Välimäki. Muistelma, eräänlainen muistokirjoitus Liisa Rantasesta (1919-2005).

Entisajan hautajaiset. Kirjoittaja Riitta Jumppanen, Aate Helmin muistelmien pohjalta. Artikkeli käsittelee entisajan hautajaisten traditioita hautauksesta itse hautajaisiin.

×
Saviseudun Joulu - 2006

Kurkijoen kirkon historiaa. Kirjoittaja ei tiedossa.S_Joulu_2006

Koulumuseo – avain isovanhempieni aikaiseen koulumaailmaan. Kirjoittaja Eino Vepsä. Artikkeli Loimaan koulumuseon avaamisesta ja toiminnasta.

Partiotoimintaa Loimaalla 85 vuotta. Kirjoittaja Markus Laine. Artikkeli partioliikkeen jalkautumisesta Loimaalle ja sen 85 vuotisesta taipaleesta.

Pikkujoulun vietto. Kirjoittaja Heikki Keskumäki. Pikkujoulujen perinteitä avaava artikkeli.

Rukiinkorjuu ja puinti silloin kun ei ollut koneita. Kirjoittaja Heikki Niittymäki. Heikki Niittymäki avaa rukiinkorjuuta ja puintia ajalta jolloin koneita ei ollut. Hän kertoo myös omakohtaisia kokemuksiaan kotoaan, Kojonmaan Niittymäessä.

Herkullisia sanontoja. Kirjoittaja Risto Ahti.

Opettaja – Loimaalla syntynyt opettaja Juho Anttila Matti Pesolan haastateltavana. Kirjoittanut Matti Pesola.

Kompassi tuli ilman mittään nimmee”. Kirjoittaja Väinö Linden. Artikkelissa kirjoittajan muistelmia sota-ajalta.

Kyliltä nähtyä, kuultua ja koettua, sotavuosina ja sen jälkeen. Kirjoittaja Helena Rinne. Artikkelissa kirjoittajan omia muistelmia vuonna 2004.

Haukan Tiili. Kirjoittaja Matti Palperi. Ypäjän asemanseudulla 1940-50 –luvulla toimineen Haukan Tiili Osakeyhtiön historia.

Loimaan Kakko kilpailu. Kirjoittaja Hilkka Kraama. Artikkeli kakon historiasta sekä Loimaan Kakko kilpailusta, jonka voitta Hertta Huhtanen metsämaalaisittain tehdyllä kakollaan.

Puolen vuosisadan päiväkirjat. Kirjoittaja Arvi Heinonen. Artikkeli Mellilän Pesäsuon kylässä asuvasta Onni Pitkäsestä, joka on pitänyt päiväkirjaa 54 vuoden ajan.

Osmo Uusitalo on 30 000 tulitikkuetiketin mies. Kirjoittaja Kari Nummila. Osmo Uusitalon keräilyharrastuksesta kertova artikkeli.

Runo lapsuuden muistolle. Kirjoittaja Hulda Lähdemäki.

Maamieskoulu 1931. Kirjoittaja Eino Niinimaa. Loimaan Maamieskoulun historiaa ja vaiheita Eino Niinimaan näkökulmasta.

Kivekäs Alastarolta. Kirjoittaja ei tiedossa. Artikkeli kertoo Eino Kivekkäästä (alun perin Einar Stenbäck).

Riisikryynipuuroa ja väskynäsoppaa. Kirjoittaja Maijaliisa Dieckmann os. Laurinen. Artikkelissa kerrotaan riisikryynipuuron historiasta ja puuron osasta aterialla.

Prellun rintamamieskoti. Kirjoittaja Lauri Hollo. Prellun rintamamieskodin historiaa ja vaiheita. Rintamamieskoti sijaitsi Prellun sotilasvirkatalossa Loimaan pitäjässä.

Saikun aikaan Loimaalla, Verner – harmaa eminenssi. Kirjoittaja Valo Saikku. Artikkelissa kerrotaan Verner Saikun (1877-1960) elämästä.

Heimolinna, saatiin arvoiseensa kuntoon. Kirjoittaja ei tiedossa.

Muistikuvia vv.1917-1918 tapahtumista Loimaalla. Kirjoittaja Sulho J. Lehto.

Sortajaa vastaan yli 500 000 nimelläkin. Kirjoittaja ei tiedossa. Artikkeli Pro Finlandia -adressista.

Painettu pahvi kiehtoo, postikorttiharrastus avaa värikkään maailman. Kirjoittaja Kari Nummila. Artikkeli postikorttikeräilyharrastuksesta.

Kauppalan perustaminen ja Kyttälä. Kirjoittaja Matti Pulli. Artikkelissa Loimaan kauppalan historiaa.

Luonnon ehdoilla lintuja autetaan. Kirjoittaja Kari Nummila.

Tulevan sään ennustaminen on helpompaa kuin uskotkaan. Kirjoittaja Heikki Keskumäki. Vanhan kansan sääennustuksen keinoja.

Sulho Kivilä – Elänyt Karsattilan kylässä 1905-1982. Artikkelissa mm. Arja-Maija Topi-Hulmi-Lumennon sekä Esko Toivosen muistelmia.

Äkeet entisinä aikoina. Kirjoittaja Riitta Jumppanen. Äkeiden historiaa tutkiva artikkeli.

Matti Pietilä muistelee. Mälläinen ja Tammiainen, kylät Loimijoen varrella. Kirjoittaja Jorma K. Mäkinen. Artikkelissa Matti Pietilä muistelee tuttuja kotimaisemia, Mälläistä ja Tammiaista, kyliä Loimijoen varrella.

Kirjeitä, kuvia ja kakkoo. Ylipostimies Kauko Ojalan juttusilla. Kirjoittaja Anja Välimäki. Anja Välimäki haastattelee Kauko Ojalaa.

Karjalaisten kauppareittejä uusin silmin. Kirjoittaja Matti Pulli. Retki karjalaisten kauppareittejä tutkimaan.

Luntan Kaapo. Kirjoittaja Sami Männistö. Artikkeli kertoo Loimaan historiaan liittyvästä värikkäästä henkilöstä Gabriel Mikonpoika Luntasta eli Luntan Kaaposta. Kaapo lunasti paikkansa Loimaan historiassa olemalla viimeinen rikoksesta kuolemaantuomittu henkilö, jonka tuomio pantiin täytäntöön.

Lääkärinpalkkion periminen Alastarolla vuonna 1761. Kirjoittaja Raimo Sillanpää. Artikkeli käsittelee Alastaron historiaa sekä lääkärinpalkkioiden perimistä.

Muistelmia Raikkolan kylän tapahtumista talvi- ja jatkosodan ajoilta. Kirjoittaja Toivo Marjamäki. Marjamäen Topin muistelmia.

Metsämaalta maailman rikkaimman miehen sisäköksi. Kirjoittaja Kari Nummila. Artikkeli kertoo Lyydia Palomäestä (1880-1963), joka lähti siirtolaiseksi Amerikoihin.

Vanhat vitsit. Kirjoittaja Reino O. Eino. Kaskuja.

Kuvillakin voi suojella. Kirjoittaja Kari Nummila. Artikkeli luontokuvauksesta.

Itsenäisen talonpojan tulevaisuus. Kirjoittaja Juha Kuisma. Artikkeli talonpoikaiskulttuurista, sen vaiheista, historiasta ja tulevaisuudesta.

Axel Wirzenius, karjanjalostuksen ja meijeritalouden kehittäjänä 1800-luvun lopulta 1900-luvun alkuun. Kirjoittaja Elsa Hietala. Agronomi Axel Wirtzenius (1854-1929) elämänvaiheita ja tietoa karjanjalostuksesta sekä meijeritaloudesta.

Wirzeniuksia ja muita. Kirjoittaja Raimo Sillanpää. Erikoisuuksia Raimo Sillanpään (äidin puolelta Wirzenius -sukua) suvusta.

”Villa mullaksi, pellava kullaksi”. Kirjoittanut Anu Ojala ja Hanne Maunula. Artikkeli kertoo pellavasta, sen käsittelystä sekä merkityksestä entisaikoina.

Adventti on joulunodotusta. Kirjoittaja Eira Porras.

×
Saviseudun Joulu - 2007

Loimaan seudun naisen kansallispuku. Kirjoittaja Seija Markkula.
Loimaan seudun naisen kansallispuvun esittelyä.S_Joulu_2007

Joulun juuria oluesta etsimässä. Kirjoittaja Heikki Keskumäki. Oluen ja sahdin merkityksestä joulunvietossa, joulun historiaa.

Kanta-Loimaan kirkko – laakeiden savimaiden taivaita hipova taidonnäyte. Kirjoittanut Iiris Ojala ja Mari Uotila. Kanta-Loimaan kirkon vaiheita palosta remonttiin ja uudelleen vihkimiseen.

Loimaan Jankon joukkue Varsinais-Suomen maakuntaviestiä hiihtämässä vuonna 1946. Kirjoittaja Toivo Marjamäki.

Eväsretkellä. Kirjoittaja Eino Lehtisaari. Artikkeli kertoo loimaalaisista piknikillä Säkylässä sekä Mäenpään Kratsin kalliolla.

Naimi Laaksonen. Kirjoittanut Raija Kouri. Naimi Laaksosen muistelmia.

Viljo Reini, runoilija Alastaron Virttaalta. Kirjoittanut Raimo Sillanpää.

Loimijoen voimannäyte. Kirjoittanut Tauno Suominen. Artikkeli kertoo Loimijokea ajoittain vaivanneista tulvista.

Suursarjaa Loimaalla 1937. Kirjoittanut Matti Rasilainen. Artikkeli kertoo pesäpallojoukkue Loimaan palloilijoista, jotka pelasivat suursarjassa 1937.

Yrjö asuu kaupungissa, mutta koti on maalla. Kirjoittaja Leena Pesola- Schön. Yrjö Koskisen henkilökuva.

Kojonkulman saha toi vaurautta Kojonperälle. Kirjoittaja Heikki Niittymäki. Kojonkulman sahan historiaa ja sen menestyksekkäitä vaiheita.

Vähäinen muistelu asekätkennästä 1945-46. Kirjoittaja Heikki Perho.

Yrittäjänä Loimaan seudulla kohta 50 vuotta. Kirjoittaja Tuulikki Tuominen. Artikkelissa kirjoittaja kertoo urastaan kemikalioyrittäjänä Loimaalla.

Loimijoen kaksi kaupunkia. Kirjoittaja Valo Saikku. Artikkeli kertoo Loimijoesta ja sen ympärille syntyneistä kaupungeista.

Mellilän sahan seitsemän vuosikymmentä. Kirjoittaja Arvi Heinonen. Mellilän sahan historiaa  ja vaiheita.

Muistoja harjannostajaisista. Kirjoittaja Maija Pöysti. Artikkeli kertoo erilaisista harjannostajaisista, joita vietettiin kun Loimaan kauppalaa rakennettiin.

Mennyt maailma. Kirjoittaja Päivi Nummela. Kirjoittajan muistelmia lapsuuden ajoilta kylämatkoista Tammiaisten Jussilaan.

Kulttuurimaisema, rakennusperintö ja identiteetti. Kirjoittaja Juha Kuisma.

Matkantekkoo meillä ja muualla. Kirjoittanut Iiris Ojala ja Mari Uotila. Artikkelissa matkustamisen sekä matkalaukkujen historiasta.

Ypäjänkadun taloista. Kirjoittaja Matti Pulli. Ypäjänkadun talojen muistelua Anita Valmialan johdolla.

Uudenvuoden yö rakotulilla. Kirjoittaja Rauno Haapala. Artikkelissa kirjoittajan muistelmia 1960-luvulta.

Ritareita. Kirjoittaja Rauno Haapala. Artikkelissa kirjoittajan muistelmia 1960-luvulta.

Matkalla Vienassa 2005. Valokuvat Matti Pulli ja Matti Rasilainen.

Loimaan seutu kulki ihan eturivissä suojeluskuntien perustamisessakin. Kirjoittanut Kari Nummila.

Ori Ponne on Virttaan lahja Suomen ravurijalostukselle. Kirjoittaja Ilmari Ojala.

Hannu Perho. Kirjoittanut Risto Ahti. Henkilökuva.

Muistoja menneiltä ajoilta. Kirjoittaja tuntematon. Runo.

Saviseudun siirtolainen kengurujen maassa. Kirjoittaja Kimmo Kiimalainen. Artikkeli kertoo Erland Toivosesta, joka lähti Kojonperästä Australiaan siirtolaiseksi.

Helenan muistelmia. Kirjoittaja Kirsi Helena Maria Rinne. Artikkelissa kirjoittajan muistelmia ennen sotavuosia n. 1933-1936.

Miestappo vuodelta 1551. Kirjoittaja Sami Männistö. Vuonna 1551 sattunut miestappo, jossa osallisina olivat mm. Martti, Jaakko ja Simon Matinpoika sekä Virttaan Erkki.

Hyvästijättö vanhemmille. Kirjoittaja Suoma Hollo.

Kalle Kantonen ja muut lapsuusmuistojeni julkkikset. Kirjoittaja Vieno Vilkkinen. Artikkelissa kirjoittajan muistelmia lapsuus- ja varhaisnuoruuden ajoilta.

Suvun mustalampaasta tuli maailmanluokan osaaja. Kirjoittaja Pauli Salminen. Artikkeli kertoo Sorrin tilan vanhimmasta lapsesta Pentti Heikkilästä.

Perintö tuleville sukupolville. Kirjoittanut Kristiina Nyman ja Raija Kouri. Artikkeli kertoo Eero Tuomolasta, jonka tarinoita Loimaa seura julkaisee kirjassa nimeltä Isoisän tarinoita, kahdessa osassa.

K.H. Mäkinen. Kirjoittaja Marja Äikää. Kalle Heikki Mäkisen (1869-1955) henkilökuva.

Veikko Talvitie muistelee. Kirjoittaja Veikko Talvitie.

Kertomus suuresta rakkaudesta. Kirjoittaja Jaakko Tervasmäki. Artikkeli kertoo kirjoittajan kissasta, Pantherista.

Loimaan Ander Azcarate. Kirjoittaja Anja Välimäki. Artikkeli kertoo loimaalaisesta Warpu Wintteristä, joka on kerännyt nimikirjoituksia vuodesta 1986 lähtien.

Krapukestit Kolkkalassa. Kirjoittaja Matti Sauramo. Artikkelissa kerrotaan ravustuksesta. Artikkeli julkaistu Loimaan lehdessä 27.1.1954.

Joulujänis. Kirjoittaja Olavi Einola. Artikkelissa kirjoittajan metsästysmuistoja.

×
Saviseudun Joulu - 2008

Muistokirjoitus: Riitta Jumppanen. Kirjoittaja Raija Kouri.S_Joulu_2008

Ompelija Aksa Aleksandra Tammilaiho, 1899 – 1997. Kirjoittaja Raija Kouri. Kirjoitus perustuu pääosin Aksa Tammilaihon sisarentyttären, Inkeri Järven 5.5.2088 Marttilassa antamaan haastatteluun.

Loimaan ensimmäinen salaojaputkitehdas. Kirjoittaja Esko Topi-Hulmi, Esko Toivonen ja Toivo Marjamäki. Pauli Topi-Hulmin perustaman salaojaputkitehtaan historiaa.

Naimatapoja Suur-Loimaalla. Kirjoittaja Anja-Marja Nurminen. Kirjoitus on julkaistu Varsinais-Suomen maakuntakirjassa n:o 14-15 v. 1957.

Karjalaiset Mellilän kunnalliselämässä. Kirjoittaja Arvi Heinonen. Mm. Sulo Ristolaisen vaiheita karjalaisten edustajana Mellilän kunnanvaltuustossa.

Eläimet ihmisten terapeutteina. Kirjoittaja Risto Ahti.

Hattujen lumoissa. Koonnut Kojonkulman perinnepiiri. Hattujen historiaa: millaisia hatut olivat pula-aikana ja millaisia muodonmuutoksia hatut kokivat eri aikakausina.

Lapsuuteni Alastaro. Kirjoittaja Tauno Suominen. Tauno Suomisen muistelmia Alastarosta.

Hempuran hautajaiset.

Alastaron Osuusmerijeri. Kirjoittaja Tauno Suominen. Alastaron Osuusmeijerin historiaa.

Ison talon poika lähti Amerikkaan. Kirjoittaja Mervi Koivulahti-Ojala. Jalmari Ylijoen (1886-1920) elämästä kertova artikkeli.

Makkarantekoa Metsämaalla. Kirjoittaja Marja-Liisa Pimiä. Perustuu emäntä Hilja Hokan o.s. Tervamäki s. 1924 kertomuksiin.

Me Saviseudun kutojanaiset. Kirjoittaja Hilkka Kajarto. Kutojanaisia olivat Emmi Norrman, Aili Holkeri, Miili Salonen ja Kirsti Hakanen.

Teerimäki. Kirjoittaja Venni N. Kelokivi. Muistelmia Teerimäestä.

Sillat, lautat – Miten päästiin Loimijoen yli. Litterointi Raija Kouri. Perustuu Toivo Marjamäen syksyllä 1982 tekemään Viljo Vesannon s. 28.11.1891 haastetteluun.

Naapuria autettiin. Kirjoittaja Helena Rinne. Elämää maaseudulle, sodan jälkeen ja ennen.

Moskovan talot. Kirjoittaja Matti Pulli. Kertomuksia Moskovan alueen taloista sekä niiden asukkaista.

Alastaron kappelin Wirtzanojan kylässä keväällä 1804. Kirjoittaja Raimo Sillanpää. Artikkeli käsittelee Wirtzanojan (eli Virttaan) kylän tervahaudan historiaa.

Tuulihaukalla riittää nyt pönttöjä suur-Loimaalla. Kirjoittaja Kari Nummila.

Tarinaa Loimaan seudun myllyistä. Kirjoittaja Heikki Niittymäki.

Loimaan miehet Pommerin sodassa. Kirjoittaja Kimmo Kiimalainen. Pommerin sotaan 1757-1762 jäi nelisenkymmentä Loimaan seudun ruotumiestä.

Rumpali Hökin tarina. Kirjoittaja Anna-Kaisa Alhojärvi. Höökin suvun rumpalimiehet.

Jaukkarinkulman suo, kuokka ja Oskari. Kirjoittajat Maijaliisa Dieckmann os. Laurinen ja Markku Laurinen. Oskari Ali-Jaukkarin elämää käsittelevä artikkeli.

Juuret Metsämaassa! Kirjoittaja Sisko Helgren on pitänyt tämän esitömän Metsämaan sadonkorjuujuhlassa v. 2008.

Elämänmemoa Metsämaan Kallionkylän Mäki-Sorrin tilalla. Kirjoittaja Pauli Salminen. Mäki-Sorrin tilan tapahtumia lamasta suojeluskuntain päällikön vierailuun.

Itsenäisyys merkeissä. Kirjoittaja Esa Lindholm. Postimerkeistä muistelua.

Vienan saloilla. Kirjoittaja Matti Pulli. Artikkelissa esiintyvät  Ahon Petri ja Lesosen Santeri.

Hautausmaa hipuu hiljaisuuteen. Kirjoittaja FM Mari Immonen. Kertomuksia hautauksen perinteistä.

Loimaan vanha hautausmaa. Kirjoittaja Esko Alm.

Partiossa on kivaa!!! Kirjoittajat Sanni Säteri, Matilda Onnela, Kaisa Mäki-Mantila ja Eve Mäkinen.

Armoton korpi. Kirjoittaja Raija Kouri. Valto Heinosen muistelmia vuonna 1942 erämaassa käydystä sissisodasta.

Motoristien muisteluajo Loimaalle. Kirjoittaja Seppo Laine. Kertomus perustuu pääosin syksyllä 2005 tehtyyn ajeluun.

Iivari Valtanen. Kirjoittaja Seppo Valtanen. Iivari Valtasen henkilökuva.

Toivo V. Narva – sanomalehtimies. Henkilökuva.

Yrjö Liipolan jalanjäljillä. Kirjoittaja Matti Välimäki. Yrjö Liipolan jäljillä Budapestissä, Pécsissä ja Saviseudulla.

Aune Sylvia Topi-Hulmi. Kirjoittaja Leena Pesola-Schön. Aune Topi-Hulmin elämänvaiheita käsittelevä artikkeli.

Ypäjän ensimmäinen Perttu, Hannu Evert Linnala. Kirjoittaja Risto Ahti. Hannu Linnalan henkilökuva.

Tarina 1690-luvun nälkävuosilta. Kirjoittaja Sami Männistö.

Kesä Alpo Jaakolan taiteen parissa. Kirjoittaja Emilia Heikkilä. Kertoo kirjoittajan tutustumisesta Alpo Jaakolan taiteeseen.

×
Saviseudun Joulu - 2009

Kun kanasta tuli tuotantoeläin savialueelle ”Kumpi oli ensin, muna vai kana?”.
Kirjoittaja Toivo Marjamäki. Kertoo mm. Vientikunta Muna r.l.:n  ja Loimaan Kurittulan Munanmyyntiosuuskunnan perustamisesta.

S_Joulu_2009Pikkupiiasta pitokokiksi. Toimittanut Raija Kouri. Aune Toivonen muistelee tietään arvostetuksi pitokoksi.

Haitulan seutu noin 60 vuotta sitten. Kirjoittaja Vieno Vilkkinen.

Mellilän kirkon vaiheita. Kirjoittaja Markku Laurinen.

”Haloo Reinikalla” – sota-ajan ja sen jälkeisten vuosien muistelmia koulukortteerista ja sen ympäristöstä. Kirjoittajat Kalevi Pesso ja Hannu Markkula.

Eino Julius Vänttinen. Kirjoittaja Rauno Haapala. Kirjoittaja muistelle Eino Julius Vänttistä.

Karjalaista verenperintöä saviseudun sukuihin. Kirjoittaja Arvi Heinonen. Artikkeli evakoiden saapumisesta sekä heidän vaikutuksestaan Loimaalla.

Valssi lavalla ja ladoissa – ”Seurojentalolla tanssittiin ja haitar niin haikeesti soi”. Kirjoittaja Marjaliisa Dieckman o.s. Laurinen. Muistoja vanhanajan tansseista sekä niihin osallistuneista.

Haltija ja kotihiiri. Kirjoittaja Helena Rinne. Kertomuksia Leppälän mökistä ja Leppälöistä.

Moskovan talot 2. Kirjoittaja Matti Pulli. Jatkoa viime vuoden lehden artikkelille Moskovan alueesta ja sen asukkaista.

Anton Uuppo, vanhemman ajan taitaja. Kirjoittaja Heikki Niittymäki. Henkilökuva.

Aamu-uinti Röhössä. Kirjoittaja Matti Pulli. Kertomus mökkireissusta.

Naimatapoja Suur-Loimaalla. Kirjoittaja Anna-Marja Nurminen. Hääperinteiden historiaa, koottu Turun Yliopiston kotiseuturetkellä v. 1957.

Paloasema ja sen kauppahalli Loimaalla lamalääkkeenä. Kirjoittaja Kari Nummila. Kertoo miten Loimaalla pyrittiin torjumaan lamaa mm. rakentamalla paloasema ja kauppahalli.

Kauan, kauan sitten – Lapsuus sodan ajan Alastarolla. Kirjoittaja Tauno Suominen. Kirjoittaja muistelee lapsuuttaan.

Kattokruunun tie Loimaalta Lohjalle. Kirjoittaja Anja Välimäki.

Metsämaan pappila pelastui. Kirjoittaja Kari Nummila. Metsämaan pappilan historiaa.

Hulmin talon ja tienoon elämää ja toimintaa neljäkymmenluvulta viisikymmenluvulle. Kirjoittaja Seppo Laine.

Kun Juha Hansinpoika osti talon Wirtsanojalta. Kirjoittaja Raimo Sillanpää. Kertomus Juha Hansinpojasta ja tämän lähipiiristä.

Lyylin ja Onnin pitkä taival. Kirjoittaja Anja Välimäki. Parin yhteinen matka nuoruudesta onnelliseen avioliittoon ja eteenpäin.

Hyvällä harrastuksella huomiseen huipulle – 4H:sta eväitä elämään. Kirjoittaja Karoliina Kirvelä. Artikkeli 4H -yhdistyksen historiasta sekä toiminnasta.

Eino Anttilan muistoja sotilaspoikatyöstä. Kirjoittaja Eino Anttila.

Kipakan kuoron lempeitä lauluja, Loimaan Naislaulaja 30 vuotta – Naiskuorolaulua Loimijoen rannoilla jo 1800-luvun lopulta. Kirjoittaja Anna-Liisa Kastio. Naiskuoron historiaa 1800-luvulta tähän päivään.

Vijo Syrjämä – taiteilija Oripäästä. Kirjoittaja Sami Männistö. Henkilökuva.

Oli hauska päivä, otteita päiväkirjastani vuodelta 1949. Kirjoittaja Leena Schön.

Yhteiskoulu rautatien ja Hirvikosken väliin – Loimaan yhteiskoulu 100 vuotta. Kirjoittaja Kari Nummila. Kertomuksia Loimaan Yhteiskoulun satavuotiselta taipaleelta.

Emäntä – suomalaisen maaseudun kantava voima. Kirjoittajat Iiris Ojala ja Mari Uotila. Kertoo emännän roolista eri vuosisatojen aikana.

Yhdeksän hauskaa poikaa – Nuutinpäivän perinnettä Loimaalla. Kirjoittaja Yrjö Jaatinen. Muistoja Nuutinpäivän vietosta Loimaalla.

”Asuntopulan” poistolla palautetaan lintukantaa. Kirjoittaja Kari Nummila.

Köppiteeriä ja muista linnustajien konsteja. Kirjoittaja Heikki Keskumäki.

Marskin viimeinen maakuntamatka suuntautui Ypäjälle 1949. Kirjoittaja Maurits Hietamäki.

Vanhaa kunnioittaen. Kurittulan Tuomolan päärakennuksen seinään kiinnitettiin Talonpoikaiskulttuurisäätiön perinteisen rakentamisen kunniakilpi.

Loimaalla elinvoimainen kesäteatteriperinne. Kirjoittaja Raija Kouri. Artikkeli Krekiklän myllyn ja Kertunmäen kesäteatterin 30-vuotisjuhlasta sekä Loimaan teatterista.

×
Saviseudun Joulu - 2010

Kyyrölän savenvalantaperinne. Kirjoittaja Iiris Ojala
ja Mari Uotila.  S_Joulu_2010Kertoo Melliläläisistä savenvalajista Filatoffeista, Beldjuskineista ja Haapaloista.

Muistoja vuosien varrelta. Kirjoittaja Helena Rinne. Kirjoittaja muistelee alakoulun jouluaikaa ja kuusijuhlaa.

Topin ”Lemuverstas” tehtaili limonadeja Loimaalla. Kirjoittaja Topi Koski. Artikkeli Toivo Jaakko Kosken (1896-1941) perustamasta virvoitusjuomatehtaasta.

Kattos mitä tällä päivämäärällä on ennen ollu? Kirjoittaja Sirpa Koskinen. Lainauksia Viljo Koskisen päiväkirjoista.

Elämänmenoa ja matkantekoa ajansaatossa. Kirjoittaja Tauno Suominen. Tauno Suominen muistelee kulkuvälineiden muutoksia ja omia kokemuksiaan matkanteosta.

10.000 keikan Urho. Kirjoittaja Kari Nummila. Kertoo Urho Syrjälän soittourasta.

Alastaron yhteiskoulun alkutaipaleelta. Kirjoittaja Pentti Sulonen. Artikkeli Alastaron yhteiskoulun alkuvuosista.

Elämää Loimarannassa. Kirjoittaja Raija Kouri. Veikko Kotirannan muistelmia isovanhemmistaan, Aina ja Frans Nahilasta sekä Nahilan rakennuksista.

Kylä ja museoa yhteisellä saralla. Kirjoittaja Elsa Hietala. Sarka-museon tapahtumia ja toimintaa.

Joulukortti aikansa airut. Kirjoittaja Anja Välimäki. Joulukorttikokoelma.

Mellilän asema-alueen historiaa. Kirjoittaja Lasse Kännö.

Loimaan kautta pesiskuningattareksi. Kirjoittaja Matti Rasilainen. Kertoo naispesäpalloilijakuningattaresta Tuula Rantasesta ja hänen nuoruudestaan.

Nuorisotoimintaa joskus… Kirjoittaja Leena Pesola-Schön. Kirjoittaja muistelee nuorisoseuratoimintaa kuudenkymmen vuoden takaa.

Jumalan huumorintajua, tositapahtumia Ypäjällä ja muuallakin. Kirjoittaja Risto Ahti. Kirjoittaja tulkitsee omaa päiväkirjaansa.

Muinaiskasvit kertovat menneisyydestä. Kirjoittaja Elsa Hietala.

Koulumiehen kertomaa. Kirjoittaja Raija Kouri. Kertomus Valio Laineesta.

Retki Paanajärvelle ja Pääjärvelle. Kirjoittaja Matti Pulli.

Pieni kierros Loimaan keskustassa. Kirjoittaja Esa Lindholm. Loimaan merkittävien rakennusten esittelyä ja historiaa.

Isänmaan puolesta Saksan ja Suomen armeijassa. Kirjoittaja Seppo Posio. Veikko Nepposen (1924-2007) haastattelu ja henkilökuva.

Karvari-Oskari. Kirjoittaja Voitto Suvila. Muistelmia Oskari Rantalasta (1888-1956).

Ilmakuvasta kerrottua. Kirjoittaja Seppo Laine. Selvitystä Loimaan alueesta ilmakuvan perusteella.

Koti armas, verraton. Kirjoittaja Pirkko Jaakola. Kirjoittajan kertomus omasta kotipaikastaan ja muutosta.

Riihentaposta tappurointiin. Kirjoittaja Toivo Marjamäki. Muistelmia ”riihentaposta” 30-lvun alkupuolelta.

Kun punakapina alkoi. Kirjoittaja Tauno Holkeri. Jutussa esiintyy Kalle Holkeri (1894-1978).

Ollintie. Kirjoittaja Matti Pulli. Kertomus Ollintien taloista ja seudun asukkaista.

Kun Eskola ja Laiha muuttivat kylästä. Kirjoittaja Sami Männistö. Kertoo Repänkylän historiasta, Oripään isojaosta 1700-luvulla sekä isojaon vaikutuksista.

Oskari Heikkilällä piisasi viisautta jos visioitakin. Kirjoittaja Kari Nummila. Artikkeli kertoo Oskari Heikkilän (1886-1954) ja Loimaan Lehden suhteesta.

Kauppiaana Kauhanojalla. Kirjoittaja Veijo Säteri. Kertoo Säterin kaupan vaiheista.

Isääni muistellen. Kirjoittaja Martti Perho. Muistelmia Heikki Perhosta.

Muisteluita 50-luvulta. Kirjoittaja Rauno Haapala. Henkilöitä ja tapahtumia Loimaan Sikoniityn tienoilta, kirjoittajan lapsuudenmaisemista.

Loimaan historiaa Kauhanojan-Joenperän alueelta. Kirjoittaja Viljo Säteri.

Loimaan Miina. Artikkeli uudesta Loimaan Miinasta, Ulla Kaskiluodosta sekä Loimaan Miinan keksijästä, Leena Salosesta sekä ensimmäisestä Lomaan Miinasta Irja Järvisestä.

Ampiaisvyötärökin hävisi, kun naiset liivit hylkäs’ !!! Kirjoittaja Kari Nummila. Maatalonemäntä ja ompelija Ritva Rastas kertoo 50-luvun naisten pukeutumisesta.

Muistikuvia Loimaalta. Kirjoittaja Eira Uusitalo. Koottu muistelu V alto Heinosen 90-vuotispäivän kunniaksi.

Kotiseutuneuvos Eino Vepsä.

Vilho Tervasmäki 11.7.1915 – 15.7.2010. Kirjoittaja Kari Nummila. Henkilökuva.

Tärkeä vetojuhta. Kirjoittaja Heikki Niittymäki. Kertomus hevosista ja hevosmiehistä.

Tarinaa Krekilän vesimyllyn kunnostuksesta. Kirjoittaja Heikki Eskola.

Haaralla tehtiin Suomen parasta harrastajateatteria. Kirjoittaja Kari Nummila.

×
Saviseudun Joulu - 2011

Työssäoppiminen maalaistalossa – Maatilalla riitti työtä ja touhua.
Muistelmia Topi-Hulmin talosta
. Kirjoittaja Raija Kouri.

S_Joulu_2011Alastaron 1600-luvun taitteen vaskimestarit Tuomo Heikinpoika ja Eskeli Niilonpoika. Kirjoittaja Anna-Kaisa Alhojärvi. Kirjoittaja kertoo esi-isistään Tuomo Heikinpojasta ja Eskeli Niikonpojasta, tapahtumat sijoittuvat 1500-luvun loppupuolelle.

Oskari Salminen. Kirjoittaja Vieno Vilkkinen. Muistelmia nahkasuutari Oskari Salmisesta.

Erkki uskollinen. Kirjoittaja Päivi Nummela. Hetkiä Erkki Peltosen (1926-2009) sotilasurasta ja elämästä sen jälkeen.

Savusaunan jälkilöylyt. Kirjoittaja Kalevi Pesso. Kirjoittaja kertoo synnyinkotinsa savusaunasta ja sen tuomista muistoista.

Utsurintie. Kirjoittaja Matti Pulli. Ilmakuva Utsurintien taloista ja alueesta.

Lapsuudenkyläni. Kirjoittaja Marja-Liisa Alopaeus. Kirjoittaja muistelee lapsuuttansa Loimaalla.

Muistoja 70 vuoden takaa. Kirjoittaja Mikko Mattila. Muistelmia jatko-sodasta, jolloin kirjoittaja oli seitsemän vuotias.

Muisteluita Alastarolta Salliln Sähkölaitoksen pihapiiristä. Kirjoittaja Erja Honkanen-Tuominen.

Virttaan pitkäaikainen opettja Jorma Aalto 80 vuotta 21.5.2011 – Päivä muistojen parissa. Kirjoittaja Tuovi Siili.

Siipirikosta ehyeksi – Kotirannan tuulimyllyn vaiheita. Kirjoittaja Raija Kouri.

Viisi kesää museolla – Loimaan kotiseutumuseon oppaat tarinoivat. Kirjoittajat Mari Uotila ja Iiris Ojala. Edelliset oppaat muistelevat kesiään kotiseutumuseolla.

Mauritz Lindström – Pilven Veikko Ypäjänkylästä. Kirjoittaja Maurits Hietamäki. Muistelma ilmavoimien lentäjästä Mauritz Lindströmistä ja tämän sotilasurasta.

Kesätyössä Loimaan Autokorjaamo Oy:ssä. Kirjoittaja Seppo Laine. Kirjoittaja muistelee kesätyöstään Loimaan Autokorjaamolla, korjaamon historiasta sekä muista työntekijöistä.

Kirkossa Kuulutettua Alastarolla. Kirjoittaja Tauno Suominen. Kirjoittaja muistelee Alastaron kirkossa kuulutettuja uutisia sekä kirkon ja kirkossakäynnin historiaa.

Ida Maria Tuominen – Kutojamestari Loimaalta. Kirjoittajat Mari Uotila ja Iiris Ojala. Artikkeli Ida Maria Tuomisesta (1863-1949) ja hänen töistään.

Luokkakuvassa? Kirjoittaja Matti Pulli.

Mahalasku. Kirjoittaja Pentti Sulonen. 4.6.1955 harjoituskone Vihuri VH-9 teki mahalaskun Alastarolle, perunapellolle.

Mellilän ystävänpalvelun reissulla. Kirjoittaja Anja Välimäki. Kertomuksia ystäväpalvelun reissuilta vuosien varrelta.

Ruisleipämme. Kirjoittaja Pirkko Seppälä. Kirjoittaja muistelee mummoaan Anna Maria Mäkitalo (1900-1989) ja hänen leipomaansa ruisleipää.

Mustajärvi tuli tutuksi Ypäjän papille. Kirjoittaja Risto Ahti. Risot Ahti kertoo Mustajärvellä ohjaamastaan poikaleiristä sekä muista papinuransa aikaisista tapahtumista.

Muisteluksia lapsuudestani Krekilän myllyllä. Kirjoittaja Raimo Lindgren.

Satakunnantie 48:n lyhyt historia. Kirjoittaja Kimmo Kiimalainen.

Eino ja Meeri Haapanen – taidelahjoittajien tarina. Kirjoittaja Sami Männistö. Kertomus Haapasen pariskunnasta ja siitä, miksi he lahjottivat taidekokoelmansa Loimaan kaupungilla.

Hevosia kirkonmäellä. Kirjoittaja Jukka Ristimäki. Artikkeli kertoo kirkonmäen historiasta.

Hevosasiaa Suomen maatalousmuseossa. Kirjoittaja Elsa Hietala. Maatalousmuseo Sarkaan kerättiin Loimaan seudun hevosseuroihin liittyvää asiakirja-aineistoa, jotka asetettiin myöhemmin näytteille.

Ypäjäläiset tahdittivat taas Suomenhevosen kantaattia. Kirjoittaja Kari Nummila. Artikkeli kertoo Pentti Tynkkysen säveltämästä ja Mauno Saarijärven sanoittamasta suomenhevosen kantaatista.

Talvisodan liittolainen – suomenhevonen. Kirjoittaja Seppo Posio. Artikkeli suomenhevosen historiasta ja käytöstä sota-aikana.

Ori Ruutu-Poika Loimaalta – melken ravikuningas. Kirjoittaja Ilmari Ojala. Artikkeli Ruutu-Pojan menestyksestä ja juurista.

Oijala oli ravurien taustavoimana. Kirjoittaja Kari Nummila. Kertomus raviurheilun erityisasiantuntijasta, ravivalmentajasta, raviohjastajasta, eläinlääkäri Esko Oijalasta.

Simo Reunanen onnistui jo ensimmäisellä hevosellaan. Kirjoittaja Kari Nummila. Artikkeli Simo Reunasen ensimmäisestä ravihevosesta, Valomerkistä.

Kouluajoista. Kirjoittaja Leena Pesola-Schön. Kirjoittaja muistelee omia kouluaikojaan.

Laulujoutsen vakiintuu ja susikin pian tulossa. Kirjoittaja Kari Nummila.

Ansiomerkki kotiseutuaktiiville. Raija Kourille Suomen Kotiseutuliiton kotiseututyön ansiomitalli.

×
Yritysten historia, rautatie, teollistuminen

 

Sallilan Sähkölaitos 75 v. ”Tyyriiks semmottet sähköt tulee” Kirjoittaja Jorma Mäkinen. Sallilan sähkölaitoksen historia. (1989)

Lokomobiilin vaiheet. Kirjoittaja Merja Isotalo. Höyrykoneen historia. (1990)

Laivaliikennettä Loimijoella. Kirjoittanut Risto Nikkilä. Artikkeli kertoo 1800-luvun lopulta 1930-luvulle jatkuneesta laivaliikenteestä, joka syntyi teollisuuden tarpeesta. (1990)

Ferraria. Kirjoittaja Reino Salminen. Ferrarian naulatehtaan historia. (1990)

Teollistumisen alkutaival Saviseudulla. Kirjoittaja Risto Nikkilä. 1870-luvun lopulla rautatie ja yleinen vaurastuminen sai aikaa teollisuuden nousun Loimaalla. Artikkelissa esitellään tänä aikana toimineita yrityksiä (naula- ja kettinkitehdas, paperitehdas, tiilitehdas, saha, tulitikkutehdas ja tupakkatehdas). (1991)

Hirvikosken vesivoiman käyttö. Kirjoittaja Reino Salminen. Vesivoiman käyttö eri aikoina. (1991)

Rautatie vauhditti. Kirjoittaja Kari Nummila. Rautatie edesauttoi monen asian kehittymistä 1880-luvulla. (1991)
Muistumia Hanhijoelta. Kirjoittaja Erkki Sarkki. Artikkelissa keskitytään lähinnä puhelimen tuloon ja sentraalin toimintaan 1920-luvun tienoilla. (1992)

Tuli ihanat valot”. Kirjoittaja Kari Nummila. Artikkeli kertoo Leppämäen voimalasta 1920-luvulla. (1993)

Kilpailun puute synnytti panimon. Kirjoittaja Kari Nummila. Loimaan Panimo Oy:n historia 1926-1970. (1993)

Vesikosken naulatehdas. Kirjoittaja Veikko Laakso. Vesikosken naulatehtaan historia. (1993)

Aittamäen Oluttehdas. Kirjoittaja Veikko Laakso. Aittamäen Oluttehtaan historia (toiminut 1800-luvun lopulla). (1993)

Loimaan asemalla. Kirjoittaja Kari Nummila. Kuvia asemalta ja pohdintaa rautatien merkityksestä 1800-luvun lopulla. (1993)

Työpäiväni meijerissä. Kirjoittaja Aili Hietamäki. Metsämaan Osuusmeijerin historia ja toiminta 1930-luvulla vanhan työntekijän silmin. (1994)

Tulitikun historiaa. Kirjoittaja Aimo Holma. (1994)

Unohtumaton junamatka. Kirjoittaja Kauko Uotila. Muistelua junakokemuksista 1900-luvun alkupuolella. (1994)

Telefooniyhtiö 100 vuotta. Oripään telefooniyhtiön (myöhemmin Loimaan Puhelin Oy) perustaminen. (1995)

Maaseudun vanhin pankki Oripäässä. 130 vuotta säästöpankkitoimintaa Oripäässä. (1995)

Höyrykoneen voimalla Loimijoelle. Kirjoittaja Esko Viljanen. Artikkeli käsittelee Jokioisten ja Loimaan välillä käytyä laivaliikennettä. Toimintaa oli 1870-luvulta 1920-luvulle. (1996)

Haapapuumetsikkö toi tehtaan Alastarolle. Kirjoittaja Kalevi Liimatainen. Alastaron Tulitikkutehtaan historia sekä tietoa ja kuvia etiketeistä. (1998)

Menneen ajan yrityksiä: Petsamon saha. Kirjoittaja Heikki Perho. Loimaan Ylistaron Saha Oy:n historia. (1998)

Loimaan postioloista. Kirjoittaja Juha Kieksi. Postilaitoksen kehitys 1800-luvun lopulla. (1998)

Aseman lähikylät kehityksen kehto. Kirjoittajat Valto Heinonen ja Pekka Kulonen. Rautatien merkitys paikkakunnalle kautta aikojen. (1998)

Joki synnytti teollisuutta. Kirjoittaja Johanna Yliskylä. Loimijoki oli merkittävä kuljetusväylä teollisuudelle 1900-luvun vaihteen molemmin puolin. (1998)

KOP:n Loimaan konttori perustettiin vuonna 1909. Kirjoittaja Kari Nummila. KOP:n historia tähän päivään. (1998)

Alastaron osuusmeijeri r.l. 1902-1974. Kirjoittaja Jaakko Mäkimattila. Meijerin historia. (2000)

Loimaan höyrysaha Tammelan ylängöllä: ”Enämpi hyvän yhtiön maineessa”. Kirjoittaja Urho Rantanen. (2000)

Pehku antoi väriä ja toi outoa puheensorinaa. Kirjoittaja Airi Korteoja. Mellilän turvepehkutehtaan historia. Tehdas perustettiin 1800-luvun lopulla. (2001)

Ypäjän höyrysaha. Kirjoittaja Matti Palperi. Ypäjän Höyrysahan historia (1909-1960). (2001)

Tuu ulos Kalle! Tarinaa ansiokkaasta loimaalaisesta kauppamiehestä. Kirjoittaja Reino O. Eino. Teksti ja kuvat kertovat Oripääläissyntyisestä Kalle Valerius Vihannosta, joka on myöhemmin toiminut kauppiaana Loimaalla. (2002)

Tarinaa Anna Tossavasta. Kirjoittaja Anja Välimäki. Loimaalla kauppiaana toimineen Anna Tossavan henkilökuva. (2002)

Myymäläautotoimintaa Loimaan seudulla. Kirjoittaja Seppo Vanha-Perttula. (2002)

Mellilän osuusmeijeri. Kirjoittaja Tuomas Lankinen. Mellilän osuusmeijerin historia. (2002)

Putipuhtaaksi Puhtolassa. Kirjoittaja Reino O. Eino. Artikkeli kertoo Sulho Kasperi Mikkolan (1895-1966) elämästä sekä hänen omistamastaan sauna-alan laitoksesta, puhtolasta. (2003)

Paljon munia, vähän kanojakin. Kirjoittaja Reino O. Eino. Artikkeli käsittelee Loimaan munakeskuksen historiaa. (2003)

Mellilän seudun Osuuspankin 90-vuotistaipaleelta. Kirjoittaja Markku Laurinen. (2003)

Saappaita savimaille, Frans Koiviston pitkä ura. Kirjoittaja Reino O. Eino. Tehtailija Frans Metodius Koiviston elämänkerta. (2004)

A.E. Norrman, Normalon perustaja. Kirjoittaja Reino O. Eino. Loimaalla toimivan kangaskutomavälineiden erikoisliikkeen, Normalon perustajan Axel Engelbrekt Normalon henkilökuva. (2004)

”Oi niitä aikoja…” Kirjoittaja Pekka Holkeri. Artikkeli kertoo SOK:n vaiheista, pula-ajasta sekä ostokorttien historiasta. (2004)

Mellilän Isoperä, monen kaupan kylä. Kirjoittaja Arvi Heinonen. Mellilän Isoperässä toimivien kauppojen Kehityksen, Salokankaan ja Vakon historiaa. (2004)

Laineen kauppa. Kirjoittaja Leena Schön-Pesola. Artikkeli kertoo Haaran kylässä sijainneesta Laineen kyläkaupasta, joka toimi 1890-luvulta aina vuoteen 1991 kolmen sukupolven vetämänä. Kauppiaina toimi kolmessa polvessa Karl (Kalle ) Laine, Kallen tytär Hilma Laine sekä hänen poikansa Reino. (2004)

Tarinaa höyrykoneesta. Kirjoittaja Toivo Marjamäki. Artikkeli kertoo Loimaan kaupungin aikanaan omistamasta höyrynkehittimestä. (2004)

Arvo Ylppö hoiti pikku Annikkia. Kirjoittaja Jorma Mäkinen. Artikkeli kertoo Alastarolla talouskauppaa miehensä kanssa pitäneestä Annikki Sairasesta. (2004)

Rautatieaseman vesitornit. Kirjoittaja Matti Rasilainen. (2005)

Mää oonki viälä aika notkee… Jussi ja Mimmi Väinölän sekä heidän kauppapuutarhansa tarina. Kirjoittaja Reino O. Eino. (nro 17)

Raparperinvarsista syklaameihin. Kaakan muistoja taimien ja kukkien tarhasta. Kirjoittaja Reino O. Eino. Artikkeli koostuu Kaarina ”Kaaka” Lehtosen muistelmista Väinölän puutarhalta. (2005)

Mettisen räätälillä apulaisena. Kirjoittaja Pli. Artikkeli kertoo Rauhamäen perheen elämästä Loimaalla sekä Loimaan kauppalan historiasta. (nro 17)

Muistelmia Ferrarialta 1950-luvulta. Kirjoittaja Heikki Niittymäki. (2005)

Muisteluksia Loimaan Seudun Puhelin Oy:n johtokunnan matkalta Saksaan kesäkuussa 1956. Kirjoittaja Heikki Perho. (2005)

Loimaalaisuus-Oolin kustantamisen perusaate. Kirjoittaja Aulis Saarijärvi. (2005)

Turvepehkutuotantoa Huovintiellä jo kolmannella vuosisadalla. Kirjoittaja Arvi Heinonen. Artikkelissa Loimaan Peränkulman (Mellilän) Huovintiellä vuodesta 1882 toimineen turvepehkutehtaan historia. Tehdas lopetettiin vuonna 1991, mutta turvepehkun tuotanto on jatkunut aina näihin vuosiin saakka. (2005)

Haukan Tiili. Kirjoittaja Matti Palperi. Ypäjän asemanseudulla 1940-50 –luvulla toimineen Haukan Tiili Osakeyhtiön historia. (2006)

Axel Wirzenius, karjanjalostuksen ja meijeritalouden kehittäjänä 1800-luvun lopulta 1900-luvun alkuun. Kirjoittaja Elsa Hietala. (2006)

Kojonkulman saha toi vaurautta Kojonperälle. Kirjoittaja Heikki Niittymäki. (2007)

Yrittäjänä Loimaan seudulla kohta 50 vuotta. Kirjoittaja Tuulikki Tuominen. Artikkelissa kirjoittaja kertoo urastaan kemikalioyrittäjänä Loimaalla. (2007)

Mellilän sahan seitsemän vuosikymmentä. Kirjoittaja Arvi Heinonen. (2007)

Loimaan ensimmäinen salaojaputkitehdas. Kirjoittaja Esko Topi-Hulmi, Esko Toivonen ja Toivo Marjamäki. Pauli Topi-Hulmin perustaman salaojaputkitehtaan historiaa. (2008)

Alastaron Osuusmerijeri. Kirjoittaja Tauno Suominen. Alastaron Osuusmeijerin historiaa käsittelevä artikkeli. (2008)

Sillat, lautat – Miten päästiin Loimijoen yli. Litterointi Raija Kouri. Perustuu Toivo Marjamäen syksyllä 1982 tekemään Viljo Vesannon s. 28.11.1891 haastetteluun. (2008)

Kun kanasta tuli tuotantoeläin savialueelle ”Kumpi oli ensin, muna vai kana?”. Kirjoittaja Toivo Marjamäki. Kertoo mm. vientikunta Muna r. ensimmäisen ja Loimaan Kurittulan Munanmyyntiosuuskunnan perustamisesta. (2009)

Paloasema ja sen kauppahalli Loimaalla lamalääkkeenä. Kirjoittaja Kari Nummila. Kertoo millä keinoin Loimaalla pyristettiin lamaa vastaan, mm. paloaseman sekä kauppahallin perustamisen avulla. (2009)

Topin ”Lemuverstas” tehtaili limonadeja Loimaalla. Kirjoittaja Topi Koski. Kertoo Toivo Jaakko Kosken (1896-1941) perustamasta virvoitusjuomatehtaasta. (2010)

Elämänmenoa ja matkantekoa ajansaatossa. Kirjoittaja Tauno Suominen. Tauno Suominen muistelee kulkuvälineiden muutoksia ja omakohtaisia kokemuksia matkanteosta. (2010)

Kauppiaana Kauhanojalla. Kirjoittaja Viljo Säteri. Kertoo Säterin kaupan vaiheista. Jutussa esiintyy Eeli Vihtori Säteri sekä Eelis ja Rakel Säteri. (2010)

Kesätyössä Loimaan Autokorjaamo Oy:ssä. Kirjoittaja Seppo Laine. Kirjoittaja muistelee kesätyötään Loimaan Autokorjaamolla ja kertoo myös korjaamon historiasta sekä muista työntekijöistä. (2011)

Kahviloita Loimaalla. Kirjoittaja Raija Kouri. Artikkeli kertoo kahvilakulttuurista ja Loimaan kahviloista. (2011)

Leipomossa ja keittiön puolella Martta Aaltosen työläiset muistelevat. Kirjoittaja Raija Kouri. Martta Aaltosen työntekijät, mm. Mirja Salminen, muistelevat Martta Aaltosta. (2012)

Kun Loimaan kauppalasta kaupunki tuli. Kirjoittaja Maija Pöysti. Artikkeli kertoo siitä, kun Loimaan kauppalasta tuli kaupunki. Artikkelissa käsitellään myös juhlia. (2012)

Uusiokäyttö 1940-50-luvulla, Hullu sälli ja pölkkykuorma. Kirjoittaja Alpo Nurmi. (2013)

×
Saviseudun Joulu - Sota

Alastaron kansalaissota pikkupappilan ikkunasta nähtynä. Kirjoittaja Tauno Suominen. Alastaron pastori Albin Hukkasen kertomukset vuosien 1917-1918 tapahtumista. Kirjoittaja on löytänyt ne valtionarkistoon sijoitetusta vapaussodan arkistosta. (1991)

Punakaartin soturina. Kirjoittaja Einari Reinikka. Loimaalaisen punakaartisoturin muistelua. (1994)

Pikin veljekset vapaussodassa. Kirjoittaja Kari Nummila. (1996)

Yksi uhri Ypäjällä. Lakoista kapinen siemen? Kirjoittaja Kari Nummila. Artikkeli käsittelee 1917 syksyllä olleita lakkoja ja erityisesti Ypäjän tapahtumia, jossa lakko vaati yhden kuolonuhrin. (1997)

Frantsin Niittupirtti. Kirjoittaja Väinö Vesanto. Eräs tapaus vuonna vapaussodan alla 1917 Niittupirtiltä. (1997)

Loimaanisowiha”. Kirjoittaja Kari Nummila. Artikkelissa valotetaan 1917 suurlakon jälkinäytöksenä ollutta Vesikosken kahakkaa eli paperitehtaan taistelua. (1997)

Historian kohtalokas erehdys, vallankumous”. Kirjoittaja Kari Nummila. Pohdintaa vuoden 1918 tapahtumista. (1997)

Isoäidin valistus- ja viihdytyskiertue. Kirjoittaja Aira Korteoja. Artikkeli kertoo vuonna 1943 sotarintamalle toteutetusta viihdytyskiertueesta, joka oli lähtöisin saviseudulta. Kirjoittaja yksi kiertueella mukana olleista. (2002)

”Nyt minuun sattui!” Kirjoittaja Reino O. Eino. Artikkeli käsittelee kirjoittajan muistelmia sodassa kaatuneesta isästään Tauno Elis Einosta. (2002)

Jääkäri Vilho Robert Rantasen kertomaa. Kirjoittaja Kullervo Hantula. Artikkeli koostuu jääkäripataljoonaan lähteneen miehen päiväkirjaan kirjoittamista tapahtumista, jotka olivat kirjoitettu muistiin siltä varalta, että mikäli mies ei palaisi sotilaskoulutuksesta saksasta, jäisi omaisille viesti jäähyväisiksi. (2002)

Siasta tehtiin muutakin kuin särvintä leivälle. Kirjoittaja Toivo Marjamäki. Artikkeli kertoo siannahan käsittelystä ja merkityksestä erilaisten käyttöesineiden materiaalina pula-aikana 1940-luvulla. (2002)

Korttipeliä Kosken Sorvastolla ja vähän muuallakin. Kirjoittaja Pekka Holkeri. Artikkeli kertoo erilaisista korteista (mm. pelikorteista, ostokorteista) sekä säännöstelystä ja kansanhuollosta. (2003)

Kansanhuoltoa Loimaalla. Risto Nikkilä. (2003) Peltitorvella panssareita päin. Kirjoittaja Reino O. Eino. Emil Mikael Tulosen (1905-1968) henkilökuva. (2003)

Lapsuusmuistoja ”Myö männää nyt omalle maalle”. Kirjoittaja Leena Schön-Pesola. Artikkeli kertoo evakkojen asuttamisesta Loimaan seudulle. (2003)

Jääkärieverstiluutnantti, teollisuusneuvos Eino Johannes Toivonen, sodan ja rauhan tehtävissä. Kirjoittaja Kullervo Hantula. (2003)

Loimaan miehet Karoliinien kuolemanmarssilla. Kirjoittaja Sami Männistö. (2003)

Muistot mielessä Ihantalan matkalla. Kirjoittaja Veikko Kotiranta. Kirjoittajan muistelmia matkasta Ihantalaan. (2004)

”Oi niitä aikoja…” Kirjoittaja Pekka Holkeri. Artikkeli kertoo SOK:n vaiheista, pula-ajasta sekä ostokorttien historiasta. (2004)

Loimaan pojan tie Kazahstanin multiin. Kirjoittaja Toivo Marjamäki. Helge Aleksi Suonlavan elämänvaiheita. (2004)

Loimaalla vaalitaan Kuninkaallisen Preussin Jääkäripataljoona 27:n muistoa. Kirjoittaja Kullervo Hantula. (2004)

Vinttikivääri. Kirjoittaja Urho Rantanen. Artikkeli kertoo Krekilän kylästä, Isonpuolen talosta kotoisin olevien veljesten Jussin, Jaakon ja Erkin sodanaikaisista tapahtumista. (2004)

Kalle Johannes Äijälä (1913-2003).Kirjoittaja Maurits Hietamäki. Maanviljelijä, sotilasjohtaja sekä kunnallismies Kalle Johannes Äijälän henkilökuva. (2004)

Silloin, kun sokerijuurikkaasta tehtiin kahvia. Kirjoittaja Arja-Maija Topi-Hulmi-Lumento. Artikkelissa muistellaan sota-aikaa eri näkökulmista. (2004)

Kotirintaman elämää. Kirjoittanut Maire Yli-Nissilä, sovittanut Anja Mikola. (2005)

Elämä pula-aikana. Kekseliään korvaamisen taito kotirintamalla. Kirjoittanut Virpi Alanen ja Katri Hollo. (2005)

”Kompassi tuli ilman mittään nimmee”. Kirjoittaja Väinö Linden. Artikkelissa kirjoittajan muistelmia sota-ajalta. (2006)

Kyliltä nähtyä, kuultua ja koettua, sotavuosina ja sen jälkeen. Kirjoittaja Helena Rinne. Artikkelissa kirjoittajan omia muistelmia vuonna 2004. (2006)

Muistikuvia vv.1917-1918 tapahtumista Loimaalla. Kirjoittaja Sulho J. Lehto. (2006) Sortajaa vastaan yli 500 000 nimelläkin. Kirjoittaja ei tiedossa. (2006)

Muistelmia Raikkolan kylän tapahtumista talvi- ja jatkosodan ajoilta. Kirjoittaja Toivo Marjamäki. (2006)

Vähäinen muistelu asekätkennästä 1945-46. Kirjoittaja Heikki Perho. (2007)

Loimaan seutu kulki ihan eturivissä suojeluskuntien perustamisessakin. Kirjoittanut Kari Nummila. (2007).

×
Joulu ennen vanhaan ja jouluperinteet

Oikea saviseudun joulu. Kirjoittaja Eero Lehtinen. Muistelua lapsuuden joulusta vuodelta 1924. (1989)

Talvisodan rintamaoloissa joulukin melkein unohtui. Kirjoittaja Arvo Ali-Rantala. Veikko Kotirannan muistelua rintamajouluista. (1989)

Joulu juhlista julkisin. Kirjoittaja Antero Warelius (1821-1904).Teksti on lainaus hänen teoksestaanTyrvään pitäjästä 1853. Kirjoitus kertoo joulutavoista. (1990)

Lapsuuden joulukirkko hohtaa lämpöä vuosikymmenten takaa. Kirjoittaja Urho Järveläinen (1887-1965).  Muistelua lapsuuden joulusta noin vuodelta 1893. (1990)

Lapsuuteni joulumuistoja Alastarolta. Kirjoittaja Matti Rautanen. Muistelua 1940-luvun alkupuolen jouluista. (1990)

Joulun pikkupyhistä. Kirjoittaja Urho Järveläinen. Artikkeli kertoo erilaisista pyhäpäivistä ja niiden nimityksistä menneinä aikoina ja nykyään. (1991)

Muisteluja jouluajoilta puolen vuosisadan takaa. Kirjoittaja Olavi Lähteenmäki. Jatkosodan joulut. (1992)

Joulut Loimaan pappilassa. Kirjoittaja Osmo Ikola. Muistelua lapsuuden jouluista pappilassa 1920-luvulla. (1994)

Joulun kasveja. Kirjoittaja Aulis Yli-Puntari. Artikkeli käsittelee kukkien symboliikkaa ja joulukukkaperinnettä eri aikoina. (1994)

Joulumerkkien tarinaa. Kirjoittaja Aimo Holma. Joulumerkkien historia 1903 vuodesta 1950-luvulle. (nro 7) Joulun juhlaikoni. Kirjoittaja Pappismunkki Arseni. Jouluikonin uskonnollinen ja historiallinen tausta. (1996)

Joulu juhlista julkisin. Kirjoittaja Tuomo Lankinen. Kevään abiturientin murteella kirjoitettu pakina joulusta. (1997)

Muistelmia Kotoa Joulusta. Kirjoittaja Elli Aleksandra Ketola. Kertomus on kirjoitettu Broklynissa Amerikassa 1923. Amerikkaan hän lähti 1920-luvun alussa parikymppisenä ja eli siellä lopun elämäänsä. Kertomuksessa hän muistelee lapsuuden joulujaan. (1999)

Jouluna oli hauskaa. Kirjoittaja Aira Korteoja. Muistelua lapsuudenjouluista 1920-luvulla. (2001)

Odotettu Joulu. Kirjoittaja Toini Näsänen. Artikkeli kertoo joulusta ja erilaisista sen viettämiseen liittyneistä tavoista entisaikoina. (2002)

Joulu muistelma. Kirjoittanut Aate Helmi ja jäljentänyt Esko Helmi. (2003)

”… armas joulu jo kutsuu meitä…” Kirjoittaja Elsa Nätkynmäki. Artikkeli kertoo joulunodotuksesta. Artikkelissa analysoidaan mm. joululaulujen sanoja. (2003)

Merkeistä ihmeellisin – Joulumerkki. Kirjoittaja Esa Lindholm. (2003)

Tämä on Joulukertomus. Kirjoittaja Elma Talvitie. Artikkelissa kirjoittajan omia joulumuistoja. (2004)

Talvisoran joulukirkkoreisu Mettämmaalla. Kirjoittaja Evi Ritschkoff os. Kaunisto. (2005)

Pikkujoulun vietto. Kirjoittaja Heikki Keskumäki. (2006)

Adventti on joulunodotusta. Kirjoittaja Eira Porras. (2006)

Joulun juuria oluesta etsimässä. Kirjoittaja Heikki Keskumäki. (nro 19)

Joulujänis. Kirjoittaja Olavi Einola. Artikkelissa kirjoittajan metsästysmuistoja. (2007)

×
Saviseudun Joulu - Luonto

Luonnonsuojelualueiden ja luonnonmuistomerkkien rahoitushakemuksia. Kirjoittaja Kari Nummila. Artikkelissa kerrotaan, miten yksityinen maanomistaja voi hakea omistamansa maa-alueen rauhoitetuksi. (nro 1)

Luontokuvaajan nöyrä tunnustus: Ylistys kuuluu Luojalle! Kirjoittaja Kari Nummila. Henkilökuva metsämaalaisesta luontokuvaajasta Heikki Mikkolasta. (nro 1)

Leivän maa. Kirjoittaja Aulis Yli-Puntari. Kuvaus Loimaan luonnosta, ympäristöstä ja ilmastosta. (nro 1)

Kotiseudun katajat. Kirjoittaja Aulis Yli-Puntari. (nro 2)

Metsossa ja hirvessä riittää alkuvoimaisuutta. Kirjoittaja Kari Nummila. Erämies Heikki Mikkolan ajatuksia metson ja hirven metsästyksestä. (nro 2)

Suo kuhisee elämää. Kirjoittaja Kari Nummila. Kirjoitus suoluonnosta ja sen arvosta. (nro 3)

Saviseudun kukkia. Kirjoittaja Kari Nummila. (nro 4)

Sääksi Saviseudullekin? Kirjoittaja Kari Nummila. (nro 5)

Sienimetsässä. Kirjoittaja Aulis Yli-Puntari. (nro5)

Ihastukseksi tai vihastukseksi: Valkohäntäpeura seilasi Suomeen 60 vuotta sitten. Kirjoittajat Tuula Mikkola, Alpo Rinne ja Kari Nummila. (nro 6)

Joulun kasveja. Kirjoittaja Aulis Yli-Puntari. Artikkeli käsittelee kukkien symboliikkaa ja joulukukkaperinnettä eri aikoina. (nro 6)

Joutsen, ylväs kansallislintumme. Kirjoittaja Tuula Mikkola. (nro 7)

Iloa puista ja pensaista. Kirjoittaja Aulis Yli-Puntari. (nro 7)

Tekopesillä sääski takaisin. Jätä kotipuu rauhaan! Kirjoittaja Kari Nummila. (nro 8)

Amiraalin vuosi. Kirjoittaja Aulis Yli-Puntari. Artikkeli käsittelee ilmastoa ja sen muutoksia. (nro 10)

Saviseudun kirkkomaiden puita ja pensaita. Kirjoittaja Terhi ja Turkka Korvenpää. (nro 10)

Sillon ko vareksia viälä jahrattiin. Kirjoittaja Yrjö Holkeri Mellilästä. Artikkelissa kirjoittaja muistelee lapsuuttaan toukotöiden parissa pellolla ja samalla toteuttamaansa varisjahtia. (nro 14)

Myrskyjä ja tuhotulvia. Kirjoittaja Aulis Yli-Puntari. Artikkeli kertoo maapallolla esiintyvistä säähän ja ilmastoon liittyvistä poikkeuksellisista ilmiöistä. (nro 14)

Välttämätön vesi. Kirjoittaja Aulis Yli-Puntari. Artikkeli kertoo veden merkityksestä ihmisille sekä mahdollisista ongelmista tulevaisuudessa makean veden saatavuuden niukentuessa maailmalla. (nro 15)

Kissaruhtinas. Kirjoittaja Yrjö Holkeri. Artikkelissa kirjoittaja kertoo kissojen seikkailuista kotitilallaan. (nro 15)

Välinpitämättömyys pelottaa luontokuvaajaa. Kirjoittaja ei tiedossa. Artikkeli kertoo luontokuvaaja Heikki Mikkolasta. (nro 16)

Luonnon ehdoilla lintuja autetaan. Kirjoittaja Kari Nummila. (nro 18)

Kuvillakin voi suojella. Kirjoittaja Kari Nummila. Artikkeli luontokuvauksesta. (nro 18)

Loimijoen voimannäyte. Kirjoittanut Tauno Suominen. Artikkeli kertoo Loimijokea ajoittain vaivanneista tulvista. (nro 19)

Uudenvuoden yö rakotulilla. Kirjoittaja Rauno Haapala. Artikkelissa kirjoittajan muistelmia 1960-luvulta. (nro 19)

Kertomus suuresta rakkaudesta. Kirjoittaja Jaakko Tervasmäki. Artikkeli kertoo kirjoittajan kissasta, Pantherista. (nro 19)

Kiertävistä seisoviin, kansanopetuksen kasvu-uraa. Kirjoittaja Arvo Nätkynmäki. Artikkeli kertoo Loimaan seudulla toimivista ja toimineista kouluista. (nro 14)

Selman koulunkäynti. Kirjoittaja Selma Aaltonen. Artikkeli kertoo kirjoittajan omista kouluajoista. (nro 14)

Yhteiskoulu Sikoniitynmäelle vuonna 1916. Artikkeli on koottu Loimaan yhteiskoulun vuosien 1914-1916 toimintakertomuksista. Teksti kertoo aikansa vaikeuksista ja tilaongelmista. (nro 15)

”Kiertokoulua” puolen vuosisadan takaa. Kirjoittaja Elsa Nätkynmäki. (nro 15)

Loimaan seudun kotiteollisuusyhdistys 75 vuotta. Kirjoittaja Riitta Jumppanen. (nro 15)

Miten Loimaalle saatiin maamieskoulu? Kirjoittaja Maiju Boenisch. Loimaan maamieskoulun perustamishistoria. (nro 16)

Koulumuseo – avain isovanhempieni aikaiseen koulumaailmaan. Kirjoittaja Eino Vepsä. (nro 18)

Opettaja – Loimaalla syntynyt opettaja Juho Anttila Matti Pesolan haastateltavana. Kirjoittanut Matti Pesola. (nro 18)

Maamieskoulu 1931. Kirjoittaja Eino Niinimaa. (nro 18)
Aiemmin julkaistut tai kirjoitetut kirjoitukset

Matti Suomelan tarina. Kirjoittaja Pentti Ala-Nissilä. (nro 14)

Vilja korjataan nyt pelloilta suoraan säkkeihin. Kirjoittaja Topias. Loimaan lehti kertoi tällä kyseisellä kirjoituksella uuden elonkorjuuajan alkamisesta Saviseudullakin elokuussa 1938. (nro 14)

Sanomia Turusta, vuodelta 1861. (nro 16)

Äidin ja tyttären kirjeitä talvisodan ajalta. Kirjeiden ”puhtaaksikirjoittaja” Liisa Koivula. Artikkelissa metsämaalaissyntyisen Aino Kallon sekä hänen tyttärensä Ainnikki Kallon talvisodan aikana toisilleen lähettämiä kirjeitä. (nro 17)

Äiti. Puhe äidin hautajaisissa 2.1.2005. Kirjoittaja Sirpa Polo. Tyttären, Sirpa Polon pitämä puhe äitinsä Hilkka Polon (os. Onnelan) hautajaisissa. (nro 17)

Hyvästijättö vanhemmille. Kirjoittaja Suoma Hollo. (nro 19)

Krapukestit Kolkkalassa. Kirjoittaja Matti Sauramo. Artikkelissa kerrotaan ravustuksesta. Artikkeli julkaistu Loimaan lehdessä 27.1.1954. (nro 19)

×
Saviseudun Joulu - Koulu

Muisteluksia. Kirjoittaja Ällä. Koulumuistoja Vesikosken koulusta. Kirjoitettu Loimaan murteella. (nro 1)

Koulun kuusijuhla. Kirjoittaja Kyllikki Kallioinen. Muistelua koulun joulujuhlista ja niiden valmistelusta sotavuosina. (nro 1)

Loimaan kunnan vanhimman koulun historiaa. Kirjoittaja Eino Vepsä. Artikkeli kertoo ensimmäisen koulun perustamisesta Kojonkulmalle Kuninkaisten Mustaanmäkeen ja sen alkuvaiheista. Ohessa on myös turkulaisessa sanomalehdessä 1911 julkaistu juttu asiasta. (nro 2)

Pastoria Wialénin pyhäkoulut. Kirjoittaja Veikko Laakso. Artikkeli kertoo erilaisista 1700- ja 1800-luvulla olleista lukutaidon ja kristinuskon perusteiden opetusmuodoista.(nro 2)

Isoperän koulu – kalliolle rakennettu. Kirjoittaja Matti Kuorikoski. Koulun vaiheet. (nro 3)

Yhteiskoululainen. Kirjoittaja Antti Tuomi-Nikula. Loimaan Yhteiskoulussa alastarolaisena vuosina 1929-1934. (nro 4)

Muistoja Kojonkulmalta. Kirjoittaja Alli Sauramo (1891-1972). Kirjoittaja kirjoitti muistelmat 1952. Artikkeli on yhdistelty kahdesta hänen kirjoituksestaan. Kojonkulman kansakoulun opettajan muistelua vuosilta 1916-1917. (nro 4)

Ko mää panin lukemaan oppein!” Kirjoittaja Matti Rautanen. Muistelua lukemaan oppimisesta 1940-luvun puolivälissä. (nro 4)

Alastaron opettajia. Kirjoittaja Matti Rautanen. Opettajia vuodelta 1932. (nro 4)

Kun Hanhijoki koulun sai. Kirjoittaja Jorma Mäkinen. Hahijoen koulun perustaminen 1920-luvulla. (nro 4)

Sata vuotta opetusta. Kirjoittaja Paavo Rautavuori. Lappijoen (nykyisin Niinijoen) koulun historia. (nro 5)

Hirvikosken koulu. Kirjoittaja Heikki Honkaniemi. Hirvikosken koulu perustaminen 1894. (nro 6)

Loimaalla koulusa”. Kirjoittaja Matti Pulli. Koulumuistoja 1950-luvulta. (nro 8)

Sanat sinkoilevat. Kirjoittaja Eino Lehtisaari. Hauskoja koulumuistoja. (nro 9)

Korkean katon alla. Kirjoittaja Ritva Kankamo. Muistoja yhteiskouluvuosilta 1950-luvulta. (nro 9)

Nuoruuteni juhlasalit. Kirjoittaja Maijaliisa Dieckmann. Muistoja Loimaan yhteiskoulun juhlasalista 1940- ja 1950-luvulta. (nro 10)

Läpäisin ensimmäisenä Vesikosken kansakoulun”. Kirjoittaja Vihtori Laaksonen (Tiiri). Kirjoittaja kertoo koulunkäynnistään 1800-luvun lopulla. (nro 10)

Muisteluksia seitsemän vuosikymmenen takaa. Kirjoittaja Olavi Lähteenmäki. Koulumuistoja Loimaan Yhteiskoulusta. (nro 11)

Muistoja Kurittulan kansakoulusta 30-luvulta. Kirjoittaja Pentti Ala-Nissilä. (nro 11)

Koulupoikien kortteerielämää. Kirjoittaja Usko K. Uotila. Koulupojan muistelua Loimaan Yhteiskoulusta 1940-luvun lopulta. (nro 11)

Satunäytelmien unohtumaton taika. Kirjoittaja Maijaliisa Dieckmann. Muistelua Loimaan Yhteiskoulussa harjoitelluista ja esitetyistä näytelmistä. (nro 11)

Karuksen koulussa. Kirjoittaja Oiva Järveläinen. Kuvia Väinölän alakansakoulusta. (nro 12)

Yhteiskoulun opettajat eläkepäivinään. Kirjoittaja Maija Wendelin. (nro 12)

×
Aiemmin julkaistut tai kirjoitetut kirjoitukset

Joulu juhlista julkisin. Kirjoittaja Antero Warelius (1821-1904). Teksti on lainaus hänen teoksestaan Tyrvään pitäjästä 1853. Kirjoitus kertoo joulutavoista. (nro 2)

Monipuolinen paikkakunta (maantieteellinen tutkielma). Kirjoittaja Tiitus. Pakina on ilmestynyt Turun Sanomissa 1911. (nro 2)

Vanhan sanomalehden palstoilta…Kirjoittaja Oiva Järveläinen. Kuvausta 25.5.1911 Turun Sanomista, jossa oli runsaasti juttuja Loimaalta. (nro 2)

P-puukstaavien pakina. Kirjoittaja Maijan Topi (1880-1918). Pakina on julkaistu 1912 jossakin päivälehdessä. Kertomuksessa kaikki sana alkava p-kirjaimella. (nro 2)

Loimaan kunnan vanhimman koulun historiaa. Kirjoittaja Eino Vepsä. Artikkeli kertoo ensimmäisen koulun perustamisesta Kojonkulmalle Kuninkaisten Mustaanmäkeen ja sen alkuvaiheista. Ohessa on myös turkulaisessa sanomalehdessä 1911 julkaistu juttu asiasta. (nro 2)

Oleks nähnyl Loimaata. Kirjoittaja Kalle Aho (1899-1973). Loimaasta kertovat jutut on kirjoitettu Loimaan murteella. (nro 3)

Loimaan kirkon palo 1888. Muistiinmerkitsijä Ida Rantanen (1877-1962). Tätä laulua laulettiin yleisesti 70 vuotta sitten. Tekijä on tuntematon. (nro 3)

Alastaron kansalaissota pikkupappilan ikkunasta nähtynä. Kirjoittaja Tauno Suominen. Alastaron pastori Albin Hukkasen kertomukset vuosien 1917-1918 tapahtumista. Kirjoittaja on löytänyt ne valtionarkistoon sijoitetusta vapaussodan arkistosta. (nro 3)

Muistoja Kojonkulmalta. Kirjoittaja Alli Sauramo (1891-1972). Kirjoittaja kirjoitti muistelmat 1952. Artikkeli on yhdistelty kahdesta hänen kirjoituksestaan. Kojonkulman kansakoulun opettajan muistelua vuosilta 1916-1917. (nro 4)

Onnellista Uutta Vuotta! Kirjoittaja Kari Nummila. Kuvia 1900-luvun vaihteen uudenvuoden korteista. (nro 4)

”…sanoi Warelius”. Kirjoittaja Tapio Horila. Artikkeli koostuu kolmesta haastattelusta, jotka fil. tri Tapio Horila on julkaissut 1988 Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirjassa. Haastattelut on tehty 1957, jolloin suunniteltiin kirjoitettavan elämänkerta Loimaan entisestä kirkkoherrasta Akseli Vareliuksesta. Haastateltavina olivat Kalle Arojärvi (1886-1964), Verner Saikku (1877-1960) ja Miina Penttilä (1874-1961). (nro 5)

Rauta-Kalle muistelee. Valto Heinonen haastatellut Kalle Rautaa. Artikkeli on Valto Heinosen 1978 tekemä haastattelu Loimaan poliisista Kalle Raudasta (1894-1978). Artikkeli on kirjoitettu Loimaan murteella. (nro 5)

Sata vuotta sitten. Kirjoittaja Oiva Hyhkö. Kuvausta siitä, millainen paikka Loimaa on ollut 1800-luvun lopussa. Tapaukset on kerätty sen ajan Aura-lehdestä. (nro 5)

Jääkäriveteraanit muistelevat. Julkaistu Uudessa Aurassa 1958. (nro 5)

Sakot valtionavuksi. Kylätoimintaa Loimaan Ylistaron kulmilla. Kirjoittaja Heikki Perho. Ylistaron kulmien elämää on muistellut Juho Erik Alkki (1891-1978). (nro 6)

”Lunta aitojen tasolla”. Valto Heinonen haastatellut Lauri Väinölää. Muistelua elämästä sadan vuoden takaa. Kirjoitettu Loimaan murteella. Haastattelu on tehty 1978. (nro 6)

Vanhat juhlakutsut. 1850-luvun jälkeen kuudennusmies Johan Kalkille Torkkalaan lähetettyjä juhlakutsuja. (nro 6)

Muistoja katoliselta ajalta. Kirjoittaja Ludvig Sjöstedt. Artikkeli on ote Sjöstedtin teoksesta Kaikuja Aurajoen lähteiltä (1913). Siinä kerrotaan Oripäässä katoliselta ajalta säilyneistä esineistä ja paikannimistä. (nro 7)

Oripään Suojeluskunta. Artikkeli on julkaistu vuonna 1937 Varsinais-Suomen suojeluskunta piiri 20 vuotta –teoksessa. (nro 7)

”Piirteitä Orippäästä”. Kirjoittaja Ludvig Sjöstedt. Artikkeli on ote Sjöstedtin teoksesta Aurajoen lähteiltä (1913). Siinä käsitellään Oripäähän asemaa erityisesti maantieteellisen sijainnin näkökulmasta. (nro 7)

”Wareliuksen pappila”. Kirjoittaja Yrjö Loimaranta. Artikkeli on kirjoitettu Suomen Kuvalehteen 1928. Sinä vuonna hajotettiin vanha pappila pois; artikkelissa haluttiin muistella tämän kunniaksi pappilan ja pappi Antero Vareliuksen elämää. (nro 8)

Prusila puhui Bobrikoville. Kirjoittaja Kari Nummila. Artikkelissa kerrotaan ensimmäisestä sortokaudesta. Ohessa on puhe, jonka alastarolainen valtiopäivämies Juho Brusila piti kenraalikuvernööri Bobrikoville. (nro 8)

”Ihmisyyden armeija yhdistämään kansaa”. Kirjoittaja Miina Penttilä. Teksti on Miina Penttilän puhe, jonka hän piti Alastarolla elokuussa 1919. Siinä hän ottaa voimakkaasti kantaa vuoden 1918 tapahtumiin. (nro 8)

Tornista syntyi iso riita: Kun Ukko-Pekka setvi Peräkulman riitaa. Kirjoittaja Matti A. Mustonen. Artikkeli on julkaistu vuonna 1934 Suomen Kuvalehdessä. Siinä kerrotaan Loimaan Peränkulman saarnahuoneen läntisen tornin rakentamisesta syntyneestä kiistasta. (nro 8)

Posti-Kallen runot. Kirjoittaja Väinö Kolkkala. Nämä runot on kirjoitettu Kalle Rantaselle hänen 70- ja 75-vuotispäivilleen. (nro 8)

Loimaan ensimmäinen suurkirves. Julkaistu Uudessa Aurassa. Aikoinaan Mauno Väinölästä tehty haastattelu, joka käsittelee mottimetsällä oloa. (nro 9)

Kun Oripäähän asetehdasta aiottiin. Kirjoittaja E. W. Juva. Artikkelissa kerrotaan Loimaan kirkkoherra Gabriel Laureuksesta, joka eli 1700-luvun alkupuolella sekä hänen asetehdassuunnitelmistaan. Artikkeli on julkaistu 1955 Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen vuosikirjassa numero XXIV. (nro 9)

Soldanin ajatuksia. Kirjoittaja Uuno Soldan. Kirjoitus on Soldanin kapinan aikana lähettämä kirjoitus Punaisen viestin toimitukseen. (nro 9)

Niilo Honkala, reserviläispatalijoonan komentaja. Kirjoittaja Onni Rantala. Niilo Honkalan sotilastaival. Ohessa on myös hänen rintamatervehdyksensä, joka on esitetty itsenäisyysjuhlassa. (nro 10)

Loimaa ja loimaalainen. Julkaistu Varsinais-Suomen vartiossa 1922. Artikkeli kertoo loimaalaisesta ympäristöstä ja luonteenlaadusta. (nro 10)

Kalevala-juhla v. 1885 Loimaan Vesikoskella. Kirjoitus julkaistu Sanomia Turusta –lehdessä 1885 Maaseuduilta-osastolla. (nro 10)

Elettiinpä ennenkin… Kirjoittaja Valo Saikku. Artikkeli on kirjoitettu 1900-1901 kootun maamme ensimmäisen kunnalliskalenterin pohjalta. Siinä kerrotaan kunnan asioista tältä ajalta. (nro 12)

Aate Helmin muisteluja. Aate Helmi (1922-1988) oli Niinijoen meijerin koneenkäyttäjä. Tässä artikkelissa kerrotaan puhelinkeskuksen toimintaan liittyneistä tapauksista. (nro 12)

Monet sillat vaarassa joutua jäitten vietäväksi. Loimijoki tulvii uhkaavasti. Kirjoitus on julkaistu Loimaan Lehdessä 22.4.1936. (nro 12)

Sorsa. Kirjoittaja Väinö Kolkkala. Kertomus (nro 12)

Vanhoissa kirjeissä kerrottua. Kirjoittaja Pekka Niemi. Pätkiä vanhoista kirjeistä. (nro 13)

×
Saviseudun Joulu - Runot ja laulut

Jouluja Pakkaramäessä. Kirjoittaja Pirkko Jaakola. Runo. (nro 1)

Joen kansan virsi. Kirjoittaja Eino Lehtisaari. Laulu. (nro 3)

Loimaan kirkon palo 1888. Muistiinmerkitsijä Ida Rantanen (1877-1962). Tätä laulua laulettiin yleisesti 70 vuotta sitten. Tekijä on tuntematon. (nro 3)

Yli 75-vuotiaitten laulu. Kirjoittaja Impi Jokinen. (nro 7)

Posti-Kallen runot. Kirjoittaja Väinö Kolkkala. Nämä runot on kirjoitettu Kalle Rantaselle hänen 70- ja 75-vuotispäivilleen. (nro 8)

Saviseudun voimalisä. Kirjoittaja Matti Pulli. Runo. (nro 9)

Meijerska ja muut. Kirjoittaja Elias Hollo. Runo. Kirjoitettu 1909. (nro 9)

Loimaalainen joulu. Kirjoittaja Pirkko Jaakola. Runo. (nro 12)

Elämältä paljon sain. Kirjoittaja Hilkka Kajarto. Runo. (nro 13)

Vanhoja Loimaalaisia arvoituksia. Kirjoittaja ei tiedossa. (nro 15)

Joulu Kangasojassa. Kirjoittaja Elma Talvitie os. Korkka. Runo. (nro 16)

Torilla. Kirjoittaja Seija Suurjärvi. Runo. (nro 16)

Huutokaupassa. Kirjoittaja V.E. Suvius. Runo. (nro 16)

Wanhojen akkojen pesäpalloloru. (nro 17)

Runo lapsuuden muistolle. Kirjoittaja Hulda Lähdemäki. (nro 18)

Muistoja menneiltä ajoilta. Kirjoittaja tuntematon. Runo. (nro 19)

×
Saviseudun Joulu - Kansanperinne

Harakka ja Kurki heiniä purki. Sosi ja Punki ne lattoon tunki. Kirjoittaja Riitta Jumppanen. Perinnepiirissä talletettuja loruja. (nro 1)

Keruuarkistojen lehdiltä. Kodinhaltijat, tontut, kaikessa mukana hyveineen ja inhimillisine heikkouksineen. Kirjoittaja Heikki Keskumäki. Erilaisia uskomuksia ja tarinoita, joita ennen muinoin on liitetty tonttuihin ja kodinhaltijoihin. Kertomukset on kerätty Loimaan seudulta Suomalaisen Kirjallisuuden seuran Kansanrunousarkistoon. (nro 2)

Tarinaa Teemusta. Kirjoittaja Eino Lehtisaari. Eeli Säterin (1895-1984) keräämiä kansantarinoita Vastamäen isännästä Teemusta. (nro 6)

Loimaan murteen kymmenen käskyä. Kirjoittaja Kalevi Wiik. (nro 10)

Keruuarkistojen lehdiltä. Kepakkokin uskaltautuu juhannustulille. Kirjoittaja Heikki Keskumäki. Kansantarina siitä, miten lepakko luotiin. (nro 11)

Luuletteks, et joku viälä on taikauskonen? Kirjoittaja Riitta Jumppanen. Vanhoja ennusmerkkejä. (nro 13)

Yhtä vaille 200 rukinlapaa. Kuva Kauko Ojala. (nro 14)

Noituusoikeudenkäynti vuodelta 1646. Kirjoittaja Sami Männistö. (nro 14)

Säästöleipä. Kirjoittaja Pasi Markula. Artikkeli kertoo entisajan hautajaiskulttuurista tarjoilujen osalta. (nro 14)

Työtä suomen sukukielen säilymisen puolesta. Kirjoittaja Hilkka Kajarto. (nro 14)

Orisuon katiskanlestit. Kirjoittaja Valo Saikku. (nro 15)

Loimaa-Seuran viisi vuosikymmentä. Kirjoittaja Riitta Jumppanen. Loimaa-Seuran historiikki 1954-2004. (nro 16)

Uutta tietoa Alastaron esihistoriasta. Kirjoittanut Sami Männistö ja Jouko Pukkila. Artikkeli kertoo vuonna 1999 Alastarolla toteutetusta arkeologisesta inventoinnista, jonka mielenkiintoinen löytö oli mm. Vaaravuoren pronssikautinen röykkiö. (nro 16)

Kuoppalan Akselin oudot harrastukset. Kirjoittaja Valo Saikku. Artikkelissa aiheena kourauskivi ja Alastaron ufot. (nro 16)

Kalevalan juuria etsimässä. Kirjoittaja Arno Hoppe. (nro 17)

Entisajan hautajaiset. Kirjoittaja Riitta Jumppanen, Aate Helmin muistelmien pohjalta. (nro 17)

Herkullisia sanontoja. Kirjoittaja Risto Ahti. (nro 18)

Tulevan sään ennustaminen on helpompaa kuin uskotkaan. Kirjoittaja Heikki Keskumäki. (nro 18)

Luntan Kaapo. Kirjoittaja Sami Männistö. Artikkeli kertoo Loimaan historiaan liittyvästä värikkäästä henkilöstä Gabriel Mikonpoika Luntasta eli Luntan Kaaposta. Kaapo lunasti paikkansa Loimaan historiassa olemalla viimeinen rikoksesta kuolemaantuomittu henkilö, jonka tuomio pantiin täytäntöön. (nro 18)

Vanhat vitsit. Kirjoittaja Reino O. Eino. Kaskuja. (nro 18)

Loimaan seudun naisen kansallispuku. Kirjoittaja Seija Markkula. (nro 19)

×
Saviseudun Joulu - Harrastukset

Oltiin partiopoikia Loimaalla. Kirjoittaja Eino Lehtisaari. Loimaan Nuotioveikkojen syntytarina ja alkutaival 1930-luvun lopulla. (nro 2)

Häyryn, Perhon ja Raunioin veljekset Loimaan pesäpalloilussa Vanhan torin aikoihin ja myöhemminkin. Kirjoittaja Onni Rantala. Artikkeli kertoo veljeksistä ja heidän urheiluharrastuksistaan. Veljekset olivat syntyneet 1900-luvun alussa. (nro 2)

Muistikuvia kettujahdista. Kirjoittaja Olavi Klemelä. Muistelua metsästyksestä 1920-luvun paikkeilla. (nro 3)

Soittoseura ja jouhiorkesteri. Kirjoittaja Kari Nummila. Loimaan soittoseuran ja Kojonkulman Jouhiorkesterin toiminta 1910-luvulta sotavuosiin. (nro 4)

Virtasen virikkeet. Kirjoittaja Eero Lehtinen. Koulun johtaja Väinö Virtasen johtama harrastustoiminta 1920-luvulla koululaisen silmin (partio, urheilu ja musiikki). (nro 4)

Kuorolaulu soi Mellilässä. Kirjoittaja Matti Kuorikoski. Mellilän kirkkokuoron 75-vuotinen menneisyys. (nro 4)

Pallonlyöntiä Vanhalla torilla. Kirjoittajat Valto Heinonen ja Kari Nummila. Muistelua pesäpalloilun alkuvaiheista Loimaalla 1900-luvun alusta 1930-luvulle. (nro 4)

1930-luvun pesäpalloilija muistelee. Kirjoittaja Onni Rantala. (nro 4)

Pelimanneista piisaa paperillekin pantavaa. Kirjoittaja Veikko Kotiranta. Tarinoita ja kuvia loimaalaisista pelimannipersoonista. (nro 5)

Loimaan Rytmi lähikuvassa. Kirjoittaja Reino Eino. Rytmi-orkesterin vaiheet 1950-luvun vaihteessa. (nro 6)

Partiosutena Alastarolla. Kirjoittaja Heikki Rautanen. Alastarolaisen partiotoiminnan alkuvaiheet 1930-luvulla. (nro 7)

Loimaan tanssilavakulttuuria. Kirjoittaja Risto Nikkilä. Kolmen Loimaalaisen tanssilavan (Hyppyrimäen, Puistolan ja Ferrarian tanssilavan) vaiheet 1930- ja 1940-luvulla. (nro 8)

Kolme Johannesta ja minä. Kirjoittaja Aulis Yli-Puntari. Loimaan Eräveikkojen perustamisvaiheet 1940-luvun lopulla. (nro 10)

Mellilän torvisoittokunnasta. Kirjoittaja Kalevi Kuosa. Mellilän soittokunnan 1890-luvulta tähän päivään. (nro 10)

”Holkki-Ojalan” pää hikisessä kainalossa… Simo ja peliveijarit. Kirjoittaja Reino O. Eino. Tapauksia Loimaan Palloilijoiden toiminnasta 1950-luvun paikkeilta. (nro 11)

Saarna lyheni, jotta pappi ehtisi katsomoon… Kentiltä ja liepeiltä. Kirjoittaja Reino O. Eino. Artikkeli kertoo Loimaan Palloilijoiden pesäpallopeleistä 1940- ja 1950-luvulla. (nro 12)

Sunnuntaina hallille. Kirjoittaja Riitta Jumppanen. Kurittulan urheiluhalli oli 1953-1970 suosittu tanssipaikka. Artikkelissa muistellaan sen toimintaa. (nro 12)

Urheiluperinnettä Ypäjänkylästä. Pesäpallo-ottelu Häme – Karjala v. 1948. Kirjoittaja Hilkka Mäkilä. Kuvia ja kuvausta. (nro 12)

Pesäpalloilun uutta tulemista odotellaan. Kirjoittaja Olavi Lähteenmäki. (nro 13)

Motoristien muisteluajo Loimaalle. Kirjoittaja Seppo Laine. Kertomus perustuu pääosin syksyllä 2005 tehtyyn ajeluun. (nro 20)

×
Saviseudun Joulu - Maatalous

Maatalouden koneellistuminen. Kirjoittaja Lasse Niinimäki. (nro 1)

Maatalouden tuotantosuunnan muutos Loimaalla autonomian ajan lopulla. Kirjoittaja Jari Niemelä. (nro 3)

Saviseudun viljelyä 1870-luvulla. Kirjoittaja Erkki Sarkki. Artikkelissa pohditaan sitä, miten Loimaan seudulla reagoitiin 1800-luvun lopulla maatalouden muutokseen. (nro 5)

Yhtä vaille 200 rukinlapaa. Kuva Kauko Ojala. (nro 14)

Vanhan torin urheilua. Kirjoittaja Valto Heinonen. (nro 14)

Pappina Kalevalaisessa Sammon tarinassa. Kirjoittaja Risto Ahti. Artikkeli kertoo kesällä 2003 Ypäjällä esitetystä musikaalista Sammon tarina. (nro 15)

Juhlan emäntä ja emännän puutarha. Kirjoittaja ei tiedossa. (nro 15)

Erikoinen kalastustapa, epätavalliset kalavedet. Kirjoittaja Matti Palperi. Kirjoitus perustuu pääosin Mellilässä asuvan Jaakko Venhon (s.1922) haastatteluihin sekä kirjoittajan omiin kokemuksiin sekä muistitietoihin 1940-50 –luvuilta. Artikkelissa kerrotaan mm. kalastusvälineistä, ns. prokkauskalastuksesta sekä Ypäjoen kalastuspaikoista. (nro 16)

Amerikan kävijä ja innokas pyöräilijä. Kirjoittaja ei tiedossa. Artikkeli kertoo Kalle Lehtovuoresta, joka oli yksi ensimmäisistä loimaalaisista pyöränomistajista. (nro 16)

Siihen aikaan, kun Yrjö Salminen urheilujohtajana toimi. Kirjoittaja Topias. (nro 17)

Palasia loimaalaisen naispesäpallon alkutaipaleelta: Suurkisamestaruus, SM-hopea ja kaksi SM-pronssia. Kirjoittaja Kaarina Lehtonen. (nro 17)

Vieläkin vähän pesäpallosta. Kirjoittaja Reino O. Eino. (nro 17)

Saviooppera – hullunrohkea yritys, joka onnistui. Kirjoittaja Kari Nummila. Artikkeli kertoo Haaran-Onkijoen kyläyhdistyksen toteuttamasta musikaalista nimeltä Saviooppera. (nro 17)

Partiotoimintaa Loimaalla 85 vuotta. Kirjoittaja Markus Laine. (nro 18)

Loimaan Kakko kilpailu. Kirjoittaja Hilkka Kraama. (nro 18)

Puolen vuosisadan päiväkirjat. Kirjoittaja Arvi Heinonen. Artikkeli Mellilän Pesäsuon kylässä asuvasta Onni Pitkäsestä, joka on pitänyt päiväkirjaa 54 vuoden ajan. (nro 18)

Osmo Uusitalo on 30 000 tulitikkuetiketin mies. Kirjoittaja Kari Nummila. (nro 18)

Painettu pahvi kiehtoo, postikorttiharrastus avaa värikkään maailman. Kirjoittaja Kari Nummila. (nro 18)

Loimaan Jankon joukkue Varsinais-Suomen maakuntaviestiä hiihtämässä vuonna 1946. Kirjoittaja Toivo Marjamäki. (nro 19)

Eväsretkellä. Kirjoittaja Eino Lehtisaari. Artikkeli kertoo loimaalaisista piknikillä Säkylässä sekä Mäenpään Kratsin kalliolla. (nro 19)

Suursarjaa Loimaalla 1937. Kirjoittanut Matti Rasilainen. Artikkeli kertoo pesäpallojoukkue Loimaan palloilijoista, jotka pelasivat suursarjassa 1937. (nro 19)

Uudenvuoden yö rakotulilla. Kirjoittaja Rauno Haapala. Artikkelissa kirjoittajan muistelmia 1960-luvulta. (nro 19)

Ritareita. Kirjoittaja Rauno Haapala. Artikkelissa kirjoittajan muistelmia 1960-luvulta. (nro 19)

Ori Ponne on Virttaan lahja Suomen ravurijalostukselle. Kirjoittaja Ilmari Ojala. (nro 19)

Loimaan Ander Azcarate. Kirjoittaja Anja Välimäki. Artikkeli kertoo loimaalaisesta Warpu Wintteristä, joka on kerännyt nimikirjoituksia vuodesta 1986 lähtien. (nro 19)

×
Saviseudun Joulu - Henkilökuvat

Maakuntalaulumme synty. Kirjoittaja Aimo Oristo. Henkilökuva kirjailija Väinö Kolkkalasta (1884-1952). (nro 1)

Saviseudun suuri mies Lönnrotin lähin apulainen. Kirjoittaja Aimo Oristo. Henkilökuva kirkkoherra ja kirjailija Antero Vareliuksesta (1821-1904). (nro 1)

Loimaalaista sisua ja seikkailumieltä. Kirjoittaja Heikki Perho. Henkilökuva Martti Jalmari Perhosta, joka lähti 1900-luvun vaihteessa Brasiliaan siirtolaiseksi. (nro 1)

Henkilökuvia poikavuosien Loimaalta. Kirjoittaja Eero Lehtinen. Kirjoittaja muistelee 1920-luvulla eläneitä loimaalaisia persoonia (erästä tyttöä, Kekkua, vaivaistalon Mantaa, pastilli-Joosea, Perkosta, pikku-Miinaa, soppa-Miinaa ja autuas-Miinaa). (nro 1)

Loimaalaista henkilöhistoriaa: Miinat ja muut. Kirjoittanut Loimaan lukion neljä Loimaan lukion oppilasta. Artikkelissa kerrotaan Loimaan Miinoista. (nro 1)

Keitä olivat Urho Ahonurho ja Uuno Soldan. Kirjoittaja Juhani Heinonen. Artikkeli kertoo loimaalaista kuvataitelijoista Urho Ahonurhosta (1894-1952) ja Uuno Soldanista (1883-1954). (nro 1)

Syrjämän talossa kaikki käsityötä. Kirjoittaja Reijo Kaunosalo. Henkilökuva taiteilija Viljo Syrjämästä. (nro 1)

Antti Huttunen – opettaja ja sotilas. Kirjoittaja Onni Rantala. Henkilökuva Antti Huttusesta (1905-1941). (nro 1)

”Sytti-Matti haisto surenjäljet kalliolta”. Kirjoittaja Kari Nummila. Henkilökuva metsästäjä Matti Mikonpoika Houkasta (1824-1905). (nro 2)

Kauppaneuvos Oskari Heikkilä – monipuolinen toiminnan mies. Teksti perustuu Ilmari Särkän kirjoittamaan historiikkiin Oskari Heikkilä Oy, 50 vuotta. Henkilökuva Oskari Heikkilästä (1886-1954). (nro 2)

Kotipirtti on Kirstin innoituksen tyyssija. Kirjoittaja Kari Nummila. Henkilökuva. (nro 2)

Juuret synnyinseudussa – ja maailma on meidän. Kirjoittaja Aimo Oristo. Henkilökuva kirjailija Knut Hamsunista (1859-1952). (nro 2)

Lönnrot ja Warelius. Kirjoittaja Kari Nummila. Artikkeli kertoo Antero Vareliuksen (1821-1904) elämästä ja ystävyydestä Elias Lönnrotin kanssa. (nro3)

Loimaan seudun kansanedustuksesta. Kirjoittaja. Heikki Perho. Esittely loimaalaisista kansanedustajista. (nro 3)

Loimaalaisia liikemiehiä. Kirjoittaja Eino Lehtisaari. Muistelua kauppiaspersoonista. (nro 3)

Lentäjän hauta. Kirjoittaja Aulis Yli-Puntari. Henkilökuva luutnantti Arvo Ikolasta (1897-1926). (nro 3)

Loimaalaisen soturin häät sodan aattona. Kirjoittaja Onni Rantala. Henkilökuva Väinö Virtamosta. (nro 3)

Hintsalan seppämestari. Kirjoittaja Eino Vepsä. Henkilökuva seppämestari Vihtori Lehtisestä (1896-1960). (nro 3)

Muutama muistelma Savolinista. Kirjoittaja Onerva Käes. Muistelua teologian tohtori Emil Joakim Savolinista, joka toimi Loimaan kirkkoherrana 1900-luvun alussa. (nro 3)

Mihin katosivat kulkurit ja kerskailijat? Kirjoittaja Pauli Salminen. Muistelua entisajan kulkuripersoonista ja jutunkertojista. (nro 3)

Palinin kivimiehet. Kirjoittaja Kari Nummila. Henkilökuva Antti Palinista, joka perusti Loimaan kivi ja Palin Granit Oy:n. (nro 3)

Prättäkitin pitkä marssi. Kirjoittaja Histornomi. (nro 4)

Menneitten aikojen käsityömestareita. Kirjoittaja A.E. Norrman. Artikkelissa kerrotaan vanhoista mestareista ja heidän taidoistaan. (nro 4)

Aaltonen Alastarolta. Kirjoittaja Kari Nummila. Pieni kertomus vapaussodan sankaripatsaan tekijästä. (nro 4)

Luovat aivot, taitavat kädet. Kirjoittaja Eino Lehtisaari. Henkilökuva kultaseppä Pentti Mäestä. (nro 5)

”Hiljaa vaan, sano Salovaara”. Kirjoittaja Matti Rautanen. Henkilökuva alastarolaisesta seppämestari Nestori Salovaarasta (1878-1963). (nro 5)

”Valtoihin” kultaa vuolemaan. Kirjoittaja Barbara Gleason. Henkilökuva Markus Maurits Lehtisestä (1892-1965), joka lähti Amerikkaan siirtolaiseksi. (nro 5)

Loimaan rovasti Gustaf Haartman poliitikkona. Kirjoittaja Jari Niemelä. Gustaf Haartmanin toiminta valtiopäiväedustajana 1751-1752 ja 1765-66. (nro 5)

”…sanoi Warelius”. Kirjoittaja Tapio Horila. Artikkeli koostuu kolmesta haastattelusta, jotka fil. tri Tapio Horila on julkaissut 1988 Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirjassa. Haastattelut on tehty 1957, jolloin suunniteltiin kirjoitettavan elämänkerta Loimaan entisestä kirkkoherrasta Akseli Vareliuksesta. Haastateltavina olivat Kalle Arojärvi (1886-1964), Verner Saikku (1877-1960) ja Miina Penttilä (1874-1961). (nro 5)

Varrelta polun. Kirjoittaja Elli Sinersalo. Henkilökuva Juho Nikolai Nurmesta ja hänen vaimostaan Josefiin Tonttilasta, jotka elivät 1900-luvun alkupuolella. (nro 5)

Pelimanneista piisaa paperillekin pantavaa. Kirjoittaja Veikko Kotiranta. Tarinoita ja kuvia loimaalaisista pelimannipersoonista. (nro 5)

Amerikan Kalle. Kirjoittaja Jaakko Tervasmäki. Henkilökuva Kalle Tervasmäestä, joka lähti Amerikkaan 1906. (nro 5)

Loimaan Soldanit. Kirjoittaja Risto Nikkilä. Henkilökuva kuvataiteilija Uuno Soldanista (1883-1954). (nro 6)

Ahonurhon taiteilijataival. Kirjoittaja Minna Välimäki. Henkilökuva kuvataiteilija Urho Ahonurhosta (1894-1952). (nro 6)

Kiertävä suutarimestari. Kirjoittaja Väinö Vesanto. Henkilökuva suutarimestari Frans Harvakosta. (nro 6)

Muistelmia Kustaa Rekolasta. Kirjoittaja Veikko Kotiranta. Henkilökuva pelimanni Kustaa Rekolasta. (nro 7)

Lehtisellä riitti juttuja. Kirjoittaja Pentti Ala-Nissilä. Henkilökuva Verner Lehtisestä (1888-1948). (nro7)

Linnavuoren aikaa. Kirjoittaja Maire Rautavuori. Henkilökuva kanttori-urkuri Antti Linnavuoresta. (nro 7)

Eliaksen elämäntaipaleelta. Kirjoittaja Jorma Kopu. Henkilökuva kuvataiteilija Elias Anttilasta. (nro 7)

Kustaa Häyry – monen toimen mies kauppalasta. Kirjoittajat Sirkka-Liisa Juureva ja Irmeli Häyry. Henkilökuva Kustaa Häyrystä (1905-1957). Hän on muun muassa suunnitellut erilaisia mainoskuvia ja vaakunoita. (nro 7)

Surupuku ja sorto. Kirjoittaja Helena Vuorinen. Artikkeli kertoo kansakoulunopettaja Miina Penttilästä (1874-1961) ja siitä miten hänen surupukunsa (tehty vastalauseeksi venäläisten sortotoimenpiteille) on Loimaan Kotiseutumuseon yksi helmistä. (nro 7)

Kuka oli Anders Ringbom? Kirjoittaja Sami Männistö. Henkilökuva Anders Ringbomista (1756-1831). (nro 7)

Kiivaan Fiia Virttaalta. Kirjoittaja Eino Erelä. Henkilökuva Serafia Raittisesta (1868-1934). Hän esimerkiksi kirjoitti runoja ja arkkiveisuja. (nro 7)

Ensio kuskasi olutta. Kirjoittaja Helena Vuorinen. Henkilökuva autokuski Ensio Mäkisestä. (nro 8)

”Ryysyillä rikkauksiin”. Kirjoittaja Anja Välimäki. Henkilökuva kulkukauppias Aku (August) Heinosta (1903-1985). (nro 8)

Pikin veljekset vapaussodassa. Kirjoittaja Kari Nummila. (nro 8)

Kalle, Balkanin soturi. Kirjoittaja Pentti Launonen. Henkilökuva Kalle Granbergistä (1857-1942). (nro 8)

Pärkin pirtissä. Kirjoittaja Toini Näsänen. Lyhyt kertomus Kurkisuon Jannesta, joka muisteli mielellään vanhoja tarinoita. (nro 8)

Kun asemanseutu kasvoi hanhenpajua. Kirjoittaja Helena Vuorinen. Henkilökuva puuseppä Reinhold Blombergistä (1864-1961). (nro 8)

”Menes kattoon ittelles pukua!” Reino O. Eino. Henkilökuva Elli Väinölästä. (nro 9)

Loimaan 1. olympiamitalistikin: Majuri Väinö Tiiri, jääkäriaktivisti. Kirjoittaja Kari Nummila. Henkilökuva Väinö Tiiristä (1886-1966). (nro 9)

Vaimo Maria Kurki. Artikkelissa selvitetään Maria Kurjen elämänvaiheita. Hän eli 1700-luvun vaihteessa. (nro 9)

Kun Venni Tuomi sai ”Marskin” myhäilemään. Kirjoittaja Kari Nummila. Henkilökuva Venni Tuomesta (1894-1964), joka muun muassa oli innokas suojeluskuntamies ja kelloseppä. (nro 9)

Kun Oripäähän asetehdasta aiottiin. Kirjoittaja E. W. Juva. Artikkelissa kerrotaan Loimaan kirkkoherra Gabriel Laureuksesta, joka eli 1700-luvun alkupuolella sekä hänen asetehdassuunnitelmistaan. Artikkeli on julkaistu 1955 Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen vuosikirjassa numero XXIV. (nro 9)

Palanen Hannankaupungin historiaa. Kirjoittaja Auli Yli-Puntari. Henkilökuva kauppias Juho Ahosta (1880-1963). (nro 9)

Urho Järveläinen, valokuvaaja. Kirjoittaja Oiva Järveläinen. Vanhoja valokuvia ja lyhyt selostus niiden ottajasta. (nro 9)

Kojonkulman kansantaiteilija. Kirjoittaja Kari Nummila. Henkilökuva Olga Niemelästä (1904-1965). (nro 9)

Nurmen kanssa kilvanjuoksua. Kansanmies ja urheilija. Kirjoittaja Toivo V. Narva. Henkilökuva Vilho Tähtisestä. (nro 9)

Kurkijoen pojan tie kyläsepästä ”neuvokseksi”. Kirjoittaja Eino Vepsä. Henkilökuva Teuvo Syväsestä. (nro 10)

Matti Tuomonpojan viimeinen päivä. Kirjoittaja Sami Männistö. Käräjäpöytäkirjoista löytynyt tapaus vuodelta 1703, jossa Matti Tuomonpoika sai surmansa humalassa käydyssä riidassa. (nro 10)

”Eetu” Haapanen, vastaava mekaanikko. Kirjoittaja Aulis Yli-Puntari. Henkilökuva lentomekaanikko Edvin Haapasesta. (nro 10)

Niilo Honkala, reserviläispatalijoonan komentaja. Kirjoittaja Onni Rantala. Niilo Honkalan sotilastaival. Ohessa on myös hänen rintamatervehdyksensä, joka on esitetty itsenäisyysjuhlassa. (nro 10)

Kun Heinosen Taisto Hirvikoskenkin laski. Kirjoittaja Kari Nummila. Henkilökuva Taisto Heinosesta. (nro 10)

Väinön kannel. Väinö Henrik Jaakola 1903-1969. Kirjoittaja Pirkko Jaakola. (nro 11)

Kalle Turunen. Kirjansitoja. Kirjoittaja Maija Liisa Turunen-Wiklund. (nro11)

Hävittäjälentäjä Karjalan Kannaksen taivaalla. Kirjoittaja Maurits Hietamäki. Hävittäjälentäjä Erkki Lylyn sotataival. (nro 11)

Valokuvaajalla oli monta hommaa. Urho Loimaalta. Kirjoittaja Oiva Järveläinen. Henkilökuva Urho Järveläisestä. (nro 11)

Kun munat hävisivät ja pyörä ”päästi”…Lintu-Pentin muistelua. Kirjoittaja Reino O. Eino. Henkilökuva Pentti Lintulasta. (nro 11)

Rikkiviisas ”kylähullu”. Kirjoittaja Leena Schön-Pesola. Henkilökuva Lyyti Kylänpäästä (1908-1990). (nro 11)

Loimaan rakentajien nestor: Vilhelm Mauritz Knuutila. Kirjoittaja Anja Välimäki. (nro 11)

Ylikojo oli erikoinen mies. Kirjoittaja Heikki Niittymäki. Henkilökuva August Ylikojosta (1874-1955). (nro 11)

Metsästysoppaana maailman mahtimiehille. Kirjoittaja Arvi Heinonen. Henkilökuva metsästyksenvalvoja Tauno V. Mäestä (1912-1983). (nro 11)

Juuret Saviseudulla. Kirjoittaja Pekka Niemi. Henkilökuva opettaja Siiri Salmisesta (1892-1988). (nro11)

Muisteluksia Christian Sjöblomista. Autuuden aika. Kirjoittaja Rauni Paavola. Henkilökuva Loimaan kirkkoherra Christian Sjöblomista (1847-1917). (nro 11)

Ilmari Honkasen syntymästä 90 vuotta. ”Sissipäällikköjen kunniakas seuraaja”. Kirjoittaja Onni Rantala. Henkilökuva Ilmari Honkasesta (1909-1987). (nro 11)

Kukasta kukkaan. Pieniä palasia Loimaan ehkä värikkäimmän suvun elämästä. Kirjoittaja Reino O. Eino. Artikkeli kertoo Latviasta tuleen Kukan perheen elämästä. Kukat tulivat Loimaalle 1900-luvun alkupuolella. (nro 12)

Sen seittemän saparot. Kirjoittaja Reino O. Eino. Henkilökuva Harri Lindholmista. (nro 12)

Sotaveteraani puolivuosisataa veteraaniautojen kimpussa… Kantista virtaviivaan. Kirjoittaja Reino O. Eino. Henkilökuva antiikkiautokeräilijä Sem Jafet Mynttistä. (nro 12)

Muistelmia Martta-tädistä. Kirjoittaja Pekka Holkeri. Henkilökuva kansakoulunopettaja Martta Holkerista (1900-1958). (nro 12)

Torpparin pojasta tuli suutari. Henkilökuva suutari Vilho Kaunistosta (1902-1984). (nro 12)

Leinosen suutarit. Kirjoittaja Mervi Syrjänen. Henkilökuva suutari Eino Leinosesta (1895-1970). (nro 12)

”Kuollut” kirjoitti perheelleen. Teksti on teoksesta Työväenliikkeen rivijäsenen kertovat. Kirjoittaja Mikko Eränen. Artikkeli kertoo Toivo Tammisen kohtaloista. Tamminen meni Venäjälle 1918 ja palasi sieltä 46 vuoden jälkeen. (nro 12)

Oskari Rauhamäki. Yksi Loimaan rakentajista. Kirjoittaja Matti Pulli. Henkilökuva Oskari Rauhamäestä (1885-1971). (nro 12)

Kurkijoen rautakoura. Kirjoittaja Eino Vepsä. Henkilökuva Vilho Lankisesta. (nro 12)

Loimaan poika oli Turun 1. ”säfööri”. Kirjoittaja Kari Nummila. Henkilökuva Frans Oskar Sirenistä (1889-1960). (nro 12)

Akseli Pusa. Kirjoittaja Yrjö Halmari. Henkilökuva Aksel Jooseppi Pusasta (1891-1975). (nro 12)

Johan Walsteniuksen vaiheikas elämä. Kirjoittaja Sami Männistö. Henkilökuva Johan Walsteniuksesta, joka eli 1600-luvulla. (nro 12)

Einstein – kriitikko Loimaalta. Kirjoittaja Pekka Niemi. Henkilökuva diplomi-insinööri Lauri Salmisesta (1895-1960). (nro 12)

Muistoja Alpon alkutaipaleelta. Kirjoittaja Maija Pöysti. Taiteilija Alpo Jaakolan uran alkuvaiheista. (nro 12)

Paavo A. Kairinen. Kirjoittaja Kullervo Hantula. Henkilökuva Paavo A. Kairisesta (1912-2000). (nro 12)

Eelu Piki. ”Vöyrin paras kouluttaja”. Henkilökuva suojeluskunta-aktiivi Eelu Pikistä (1895-1974). (nro 12)

Uuno Klami – Pohjan Pojat. Kirjoittaja Kalevi Kuosa. Henkilökuva säveltäjä ja akateemikko Uuno Klamista (1900-1961). (nro 12)

Näyttelijä Anja Pohjola. ”Tykkään konstailla ihmisille!” Kirjoittaja Reino O. Eino. Henkilökuva näyttelijä Anja Pohjolasta. (nro 13)

Muistoja 1930-luvulta. Kirjoittaja Pentti Ala-Nissilä. Muistelua 1930-luvun kulkijoista ja yöpaikanhakijoista lapsen silmin. (nro 13)

Miestä moneksi. Kirjoittaja Reino O. Eino. Henkilökuva muusikko Erkki Koivistosta. (nro 13)

Jos Missään ei ole, mene Kopulle, siellä on! Kirjoittaja Reino O. Eino. Henkilökuva kauppias Oskari Kopusta (1887-1962). (nro 13)

J. V. Rantanen, kauppias, sahanomistaja ja maanviljelijä. Kirjoittaja Matti Palperi. Henkilökuva J. V. Rantasesta (1865-1932). (nro 13)

Veikko Hulkko – taitava ihmisen kuvaaja. Kirjoittaja Reino O. Eino. Henkilökuva valokuvaaja Veikko Hulkosta. (nro 13)

Muistoja ajoilta, jolloin kauppalan autoakin hoidettiin kuin silmää päässä. Kirjoittaja Maija Pöysti. Muistelua monista loimaalaisista persoonista. (nro 13)

Toivo Rapeli – tuttu pappi Saviseudullakin. Kirjoittaja Risto Ahti. Henkilökuva kirkkoherra Toivo Rapelista. (nro 13)

Laatokan lahdelta Loimaan laitamille. Kirjoittaja Arvi Heinonen. Artikkeli kertoo Heinosen perheestä, joka tuli evakkona Oripäähän. (nro 13)

Rakennusmestari Onni Touru. Kirjoittaja Ulla Clerc. Henkilökuva rakennusmestari Onni Tourusta (1879-1945). (nro 13)

Pitokokki Helvi Marttila. Kirjoittaja Leena Schön-Pesola. Artikkeli kertoo Helvi Marttilasta pitokokin työssään. (nro 13)

Tuu ulos Kalle! Tarinaa ansiokkaasta loimaalaisesta kauppamiehestä. Kirjoittaja Reino O. Eino. Teksti ja kuvat kertovat Oripääläissyntyisestä Kalle Valerius Vihannosta, joka on myöhemmin toiminut kauppiaana Loimaalla. (nro 14)

Loimaan vahvojen naisten valtakausi. Kirjoittaja Maija Pöysti. Artikkeli sisältää lyhyitä kertomuksia seuraavista saviseudulla eläneistä naisista: Martta Aaltonen, Martta Karus, Martta Pakkala, Aili Puuppo, Aili Virtanen, Aili Savonen, Bertta Kemppinen, Bertta Mäkinen, Vilhelmiina Kulonen. (nro 14)

Tarinaa Anna Tossavasta. Kirjoittaja Anja Välimäki. Loimaalla kauppiaana toimineen Anna Tossavan henkilökuva. (nro 14)

Erkki Bernhard Niemenpää. Kirjoittaja Reino O. Eino. Henkilökuva Erkki Niemenpäästä. (nro 14)

Elias Hollo tallensi filmille Vesikoskea. Kuvat ja kertomus Valto Heinonen. (nro 14)

Majanojalta Bukarestiin. Kirjoittaja Liisa Koivula. Vera Maria Munteanun (os. Yli-Juonikkas) elämästä kertova artikkeli. (nro 14)

Kansakoulunopettaja Johannes Maukonen. Kirjoittaja Juhani Heinonen. Artikkeli kertoo Vesikosken koulun opettajana toimineen Johannes Maukosen elämästä. Maukonen harrasti mm. arkeologiaa ja kirjoittamista. (nro 14)

Peltitorvella panssareita päin. Kirjoittaja Reino O. Eino. Emil Mikael Tulosen (1905-1968) henkilökuva. (nro 15)

Elämää Vahvalan kivitalossa. Kirjoittaja Tauno Suominen. Artikkeli kertoo Alastarolla sijaitsevan Sallilan sähkölaitoksen entisestä pääkonttorista sekä kirjoittajan isästä Arvo Suomisesta, joka työskenteli sähkölaitoksella vuodesta 1919. (nro 15)

Erkki Toivola – autoilun uranuurtaja Mellilässä. Kirjoittaja Maurits Hietamäki. Erkki Toivolan (1891-1981) elämänkerta. (nro 15)

Putipuhtaaksi Puhtolassa. Kirjoittaja Reino O. Eino. Artikkeli kertoo Sulho Kasperi Mikkolan (1895-1966) elämästä sekä hänen omistamastaan sauna-alan laitoksesta, puhtolasta. (nro 15)

Kalle Nikolai Talonen. Kirjoittaja Reino O. Eino. (nro 15)

Alpo Jaakolan hovikuski muistelee. Artikkelin kirjoitti Anja Välimäki haastateltuaan Rauli Nummea. (nro 15)

Kotiportilta kouluun asti. Kirjoittaja Hilkka Kajarto. Artikkeli kertoo Väinö Valfrid Virtasesta. (nro 15)

Viljo Laakso. Kirjoittaja Heikki Peltomäki. (nro 15)

Jaakko Tamminen ”Ränki-Jassu”. Kirjoittaja Heikki Niittymäki. (nro 15)

Jääkärieverstiluutnantti, teollisuusneuvos Eino Johannes Toivonen, sodan ja rauhan tehtävissä.  Kirjoittaja Kullervo Hantula. (nro 15)

Maria Charlotta Hälvä. Kirjoittaja Inkeri Selkee. (nro 15)

Saappaita savimaille, Frans Koiviston pitkä ura. Kirjoittaja Reino O. Eino. Tehtailija Frans Metodius Koiviston elämänkerta. (nro 16)

A.E. Norrman, Normalon perustaja. Kirjoittaja Reino O. Eino. Loimaalla toimivan kangaskutomavälineiden erikoisliikkeen, Normalon perustajan Axel Engelbrekt Normalon henkilökuva. (nro 16)

Loimaat yhtyvät taas 1.1.2005. Kirjoittaja Pentti Ala-Nissilä. Artikkelissa kerrotaan kirjoittajan isän Oskari Ala-Nissilän elämästä. (nro 16)

Loimaan pojan tie Kazahstanin multiin. Kirjoittaja Toivo Marjamäki. Helge Aleksi Suonlavan elämänvaiheita. (nro 16)

Kuka oli Anders Josef Hästesko? Kirjoittaja Sami Männistö. Artikkelissa Alastaron hautausmaalle haudatun aatelismies everstiluutnantti Anders Josef Hästeskon henkilökuva. (nro 16)

Lauri Elo, taiteilija näyttelijä ja kauppias. Kirjoittaja Reino O. Eino. Loimaalla siirtomaatavarakauppaa pitäneen Lauri Elon sekä kaupan historiaa. (nro 16)

Kalle Johannes Äijälä (1913-2003).Kirjoittaja Maurits Hietamäki. Maanviljelijä, sotilasjohtaja sekä kunnallismies Kalle Johannes Äijälän henkilökuva. (nro 16)

Laulurunoilija Mannisten kylällä Matti Laakso. Kirjoittaja Risto Ahti. (nro 17)

Raitasen Kustaa. Kirjoittaja Liisa Schön-Pesola. Artikkeli kertoo Kurittulassa syntyneestä Kustaa Raitasesta (1895-1969), joka toimi myöhemmin renkinä Pesolassa. (nro 17)

Tefke suku Loimaalla. Kirjoittaja Pia Tefke Ala-Koppala. Artikkeli kertoo Tefken suvusta, joka piti mm. maakauppaa Loimaan Vesikoskella. (nro 17)

Mettisen räätälillä apulaisena. Kirjoittaja Pli. Artikkeli kertoo Rauhamäen perheen elämästä Loimaalla sekä Loimaan kauppalan historiasta. (nro 17)

Kauppa-Tommi. Kirjoittaja Eero Tuomola. Artikkeli kertoo Loimaan seudulla kulkukauppiaana toimineesta Tommista, jota kutsuttiin Kauppa-Tommiksi. (nro 17)

Liisa Rantanen on poissa. Kirjoittaja Anja Välimäki. (nro 17)

Kivekäs Alastarolta. Kirjoittaja ei tiedossa. Artikkeli kertoo Eino Kivekkäästä (alun perin Einar Stenbäck). (nro 18)

Saikun aikaan Loimaalla, Verner – harmaa eminenssi. Kirjoittaja Valo Saikku. Artikkelissa kerrotaan Verner Saikun elämästä. (nro 18)

Sulho Kivilä – Elänyt Karsattilan kylässä 1905-1982. Artikkelissa mm. Arja-Maija Topi-Hulmi-Lumennon sekä Esko Toivosen muistelmia. (nro 18)

Kirjeitä, kuvia ja kakkoo. Ylipostimies Kauko Ojalan juttusilla. Kirjoittaja Anja Välimäki. (nro 18)

Metsämaalta maailman rikkaimman miehen sisäköksi. Kirjoittaja Kari Nummila. Artikkeli kertoo Lyydia Palomäestä (1880-1963), joka lähti siirtolaiseksi Amerikoihin. (nro 18)

Wirzeniuksia ja muita. Kirjoittaja Raimo Sillanpää. (nro 18)

Naimi Laaksonen. Kirjoittanut Raija Kouri. (nro 19)

Viljo Reini, runoilija Alastaron Virttaalta. Kirjoittanut Raimo Sillanpää. (nro 19)

Yrjö asuu kaupungissa, mutta koti on maalla. Kirjoittaja Leena Pesola- Schön. Yrjö Koskisen henkilökuva. (nro 19)

Hannu Perho. Kirjoittanut Risto Ahti. (nro 19)

Saviseudun siirtolainen kengurujen maassa. Kirjoittaja Kimmo Kiimalainen. Artikkeli kertoo Erland Toivosesta, joka lähti Kojonperästä Australiaan siirtolaiseksi. (nro 19)

Suvun mustalampaasta tuli maailmanluokan osaaja. Kirjoittaja Pauli Salminen. Artikkeli kertoo Sorrin tilan vanhimmasta lapsesta Pentti Heikkilästä. (nro 19)

Perintö tuleville sukupolville. Kirjoittanut Kristiina Nyman ja Raija Kouri. Artikkeli kertoo Eero Tuomolasta, jonka tarinoita Loimaa seura julkaisee kirjassa nimeltä Isoisän tarinoita, kahdessa osassa. (nro 19)

K.H. Mäkinen. Kirjoittaja Marja Äikää. (nro 19)

Väinö Korkeila, Loimaan Mieskotiteollisuuskoulun opettaja. Kirjoittaja Seppo Laine. Seppo Laineen muistelua Väinö Korkeilasta (1907-1990). (nro 25)

×
Saviseudun Joulu - Rakennusten menneisyys

Kanta­-Loimaan komean kirkon ”arvoitus”. Kirjoittaja Veikko Laakso. Loimaan kirkon historia. (nro 1)

Loimaan kunnan vanhimman koulun historiaa. Kirjoittaja Eino Vepsä. Artikkeli kertoo ensimmäisen koulun perustamisesta Kojonkulmalle Kuninkaisten Mustaanmäkeen ja sen alkuvaiheista. Ohessa on myös turkulaisessa sanomalehdessä 1911 julkaistu juttu asiasta. (nro 2)

Muistatko vielä Alatalon? Kirjoittaja Tauno Suominen. Muistelua Alatalosta ja sen asukkaista. (nro 2)

Haaroisten kartano Loimaalla. Kirjoittaja Erkki Sarkki. Haaroisten kartanon historia 1500-luvulta näihin päiviin. (nro 3)

Krekilän myllyn historiaa. Kirjoittaja Riitta Jumppanen. Myllyn toiminta 1600-luvulta lähtien. (nro 3)

Isoperän koulu – kalliolle rakennettu. Kirjoittaja Matti Kuorikoski. Koulun vaiheet. (nro 3)

Hunnaan talon tarinoita. Kirjoittaja Tauno Suominen. Tila tunnetaan jo 1500-luvulta ja säilynyt ainakin 400 vuotta saman suvun hallussa. Artikkelissa keskitytään talon menneisyyteen 1800-luvun lopulta lähtien ja lähinnä kerrotaan sen viimeisestä omistaja parista. (nro 3)

Kirkosta vietiin yksi torni. Kirjoittaja Kari Nummila. Mellilän kirkon alkutaival. (nro 3)

Kadonnutta aikaa etsimässä. Kirjoittaja Jaakko Tervasmäki. Muistelua Lyyrasta, Loimaan elävien kuvien teatterista, joka toimi noin 1914-1918. (nro 4)

Ferrarian asuntoja ja asukkaita. Kirjoittaja Reino Salminen. Ferrarian tehtaan työntekijöiden tarpeisiin rakennettujen rakennusten vaiheet ja asukkaat. (nro 4)

Tarua vai totta Alastaron kirkkojen vaiheista. Kirjoittaja Tauno Suominen. Alastaron kirkon vaiheet. (nro 4)

Kun Hanhijoki koulun sai. Kirjoittaja Jorma Mäkinen. Hahijoen koulun perustaminen 1920-luvulla. (nro 4)

Sairaala v. 1893. Kirjoittaja Kari Nummila. Sairaalatoiminnan alkuvaiheet. (nro 5)

Sata vuotta opetusta. Kirjoittaja Paavo Rautavuori. Lappijoen (nykyisin Niinijoen) koulun historia. (nro 5)

Niinjoensuun Ryssänmäeltä. Kirjoittaja Matti Rautanen. Niinjoen suussa olevan Ryssän talon historia. (nro 5)

Mahlamäen paratiisi. Kirjoittaja Päivi Kallio. Lapsuuden muistoja Mahlamäen pappilasta 1900-luvun puolenvälin paikkeilta. (nro 6)

Lieskiven pajalla. Kirjoittaja Merja Isotalo. Pajan historia ja nykypäivä. (nro 7)

Lainamakasiinin vaikea syntyvaihe. Kirjoittaja Helena Vuorinen. Makasiinin alkuvaiheet 1800-luvun puolivälissä. (nro 7)

Oripään vanhat kirkot. Kirjoittaja Sami Männistö. (nro 8)

”Wareliuksen pappila”. Kirjoittaja Yrjö Loimaranta. Artikkeli on kirjoitettu Suomen Kuvalehteen 1928. Sinä vuonna hajotettiin vanha pappila pois; artikkelissa haluttiin muistella tämän kunniaksi pappilan ja pappi Antero Vareliuksen elämää. (nro 8)

Herraskartanon väen elämää Karhulassa. Kirjoittaja Veikko Kotiranta. Muistelua Hakkisten talon elämästä 1900-luvun alkupuolelta. (nro 8)

Uhtualta Alastarolle. Kirjoittaja Lasse Sampo. Artikkeli kertoo Mälläisten kyläkaupan vaiheista. Kauppaa hoiti ensin Uhtualta tullut Kustaa Tirkkonen ja sen jälkee Oskari Sampo. (nro 8)

Terijoen huvilatalo nousi Seikumaalle. Kuvia ja taustaa Terijoen malliin rakennetusta huvilasta. (nro 10)

Kun tuli tuhosi Yliseppälän talon. Kirjoittaja Toivo Marjamäki. Tulipalo tapahtui kesäkuussa 1939. (nro 11)

Niittymäen tuulimylly. Kirjoittaja Tapio Horila. Artikkeli kertoo tuulimyllyn ostamisesta ja siirtämisestä Someron museolle 1963. (nro 11)

Siveriksi kutsuttu riihirivi tarinoi. Kirjoittaja Sari Keskitalo.1875 rakennetun ladon vaiheet. (nro 11)

Saunalahden sauna. Kirjoittaja Matti Palperi. Saunalahden yleisen saunan historia 1920-luvulta 1950-luvulle. (nro 12)

Onkijoen iso persoona. Ala-Hollo viesti runonmitallakin. Kirjoittaja Leena Schön-Pesola. Ala-Hollon talon historia. (nro 12)

Terijoen huvilat. Kirjoittaja Risto Nikkilä. Tietoa ja kuvia 1900-luvun alussa rakennetuista huviloista. (nro 13)

Kun Haaroisten kartano paloi. Kirjoittaja Sami Männistö. Palo tapahtui 1810. (nro 13)

Tähtitaivas Ypäjän kirkossa. Kirjoittaja Ypäjän kirkkoherra Risto Ahti. Artikkeli kertoo Ypäjän kirkossa toteutetusta remontista ym. (nro 14)

Yhteiskoulu Sikoniitynmäelle vuonna 1916. Artikkeli on koottu Loimaan yhteiskoulun vuosien 1914-1916 toimintakertomuksista. Teksti kertoo aikansa vaikeuksista ja tilaongelmista. (nro 15)

Elämää Vahvalan kivitalossa. Kirjoittaja Tauno Suominen. Artikkeli kertoo Alastarolla sijaitsevan Sallilan sähkölaitoksen entisestä pääkonttorista sekä kirjoittajan isästä Arvo Suomisesta, joka työskenteli sähkölaitoksella vuodesta 1919. (nro 15)

Muistellaan tuulimyllyjä Metsämaalla. Kirjoittaja Jukka Ristimäki. (nro 15)

Krekilän mylly ja paja saivat uuden pärekaton. Kirjoittaja Heikki Eskola. (nro 16)

Nälkää ja puutetta vastaan. Loimaan pitäjänmakasiinin kivinen taival. Kirjoittanut Kristiina Laiho-Laaksonen ja Hanne Maunula. (nro 17)

Kirjoituksia kellarista eli nimikirjainten arvoitus. Kirjoittaja Sami Männistö. Artikkeli Oripään Tanskilan Äärin talon pihapiirissä sijaitsevasta kellarista. (nro 17)

Kurkijoen kirkon historiaa. Kirjoittaja ei tiedossa. (nro 18)

Prellun rintamamieskoti. Kirjoittaja Lauri Hollo. (nro 18)

Heimolinna, saatiin arvoiseensa kuntoon. Kirjoittaja ei tiedossa. (nro 18)

Kanta-Loimaan kirkko – laakeiden savimaiden taivaita hipova taidonnäyte. Kirjoittanut Iiris Ojala ja Mari Uotila. (nro 19)

Ypäjänkadun taloista. Kirjoittaja Matti Pulli. (nro 19)
Paikkojen menneisyys

Tammiaisten siltana Joni. Kirjoittaja Pentti Vuorenpää. (nro 14)

Hulmi ja muita Loimaan seudun talonnimiä. Kirjoittaja Veikko Laakso. (nro 14)

Saviseudun ensimmäinen maauimala. Kirjoittaja Arvi Heinonen. Artikkeli kertoo Mellilässä sijainneesta uimalasta ns. Puhtolasta, 1930-luvulla. (nro 14)

Honkasen ja Rantalan nurkka. Kirjoittajat Matti Rasilainen ja Matti Pulli. Valokuva selityksineen 1950-luvulta Loimaan kaupungista. (nro 14)

Elämää Aittamäen perällä. Kirjoittaja Leena Schön-Pesola. Kirjoittajan muistelmia omasta lapsuudesta, sen asuinympäristöstä ja ihmisistä. (nro 14)

Vanhan torin urheilua. Kirjoittaja Valto Heinonen. (nro 14)

Elias Hollo tallensi filmille Vesikoskea. Kuvat ja kertomus Valto Heinonen. (nro 14)

Hirwittävä tulipalo Ypäjällä. Kirjoittaja Matti Palperi. Artikkeli kertoo Ypäjänkylässä vuonna 1914 riehuneesta tulipalosta, joka sai alkunsa palavasta tavarajunan vaunusta. (nro 14)

Oripään lentokenttätyö aloitettiin v. 1939. Kirjoittaja Aulis Yli-Puntari. (nro 14)

Tilinteko, tuloista ja menoista vuodelta 1870. Kirjoittaja Riitta Jumppanen. Artikkeli kertoo Mellilän Isokyröläisen rysthollin talon tuloista ja menoista vuodelta 1870. (nro 14)

Hirvikosken urheilukenttä, sitkeyden voimannäyte. Kirjoittaja Toivo Marjamäki. (nro 15)

Ilmakuva vuodelta 1929. Kirjoittajat Matti Pulli ja Matti Rasilainen. Ilmakuva Loimaalta sekä sen tarkastelu. Artikkelia kirjoitettaessa tietopankkina on toiminut Valto Heinonen. (nro 15)

Kruunun rahain kuittikirja. Kirjoittaja Arvi Heinonen. Artikkeli kertoo Mellilän historiasta sekä Pesäsuon kylässä sijaitsevasta Iso-Sullon tilan historiasta. (nro 15)

Siihen aikaan kun Penninkulma sähköt sai. Kirjoittaja Arvi Heinonen. (nro 15)

Loimaan kauppalan asemanseutu 1960-luvulla. Kirjoittaja Ja piirtäjä: Matti Rasilainen. (nro 15)

Muistot mielessä Ihantalan matkalla. Kirjoittaja Veikko Kotiranta. Kirjoittajan muistelmia matkasta Ihantalaan. (nro 16)

Rutkurunneista. Kirjoittaja Matti Pulli. Artikkelissa Loimaan kaupungissa sijaitsevan Suopellon alueen historiaa. (nro 16)

Loimaan kauppalan alkuvuosikymmeniä. Kirjoittaja tuntematon. Kirjoitus Maija Pöystin kokoelmasta. (nro 16)

Isäntäväelle vein ruuan salinpuolelle. Kirjoittaja Pentti Vuorenpää. Artikkelissa Tyyne Tiiri os. Säteri (synt. 25.9.1920) muistelee palveluaikaansa Jussilassa, Esteri ja Väinö Mikkolan maatilalla, jossa hän toimi toukokuusta 1939 vuoteen 1943. (nro 17)

Suopellon alue kehittyy vuosina 1948-1958. Kirjoittaja Matti Pulli. (nro 17)

Vänninpihasta Nahinlahteen. Kirjoittaja Eino Lehtisaari. Artikkelissa kirjoittajan lapsuudessaan ottamia valokuvia, joita hän artikkelissaan tulkitsee ja muistelee. (nro 17)

Vesikosken Saikun häviö. Kirjoittaja Valo Saikku. (nro 17)

Kauppalan perustaminen ja Kyttälä. Kirjoittaja Matti Pulli. Artikkelissa Loimaan kauppalan historiaa. (nro 18)

Matti Pietilä muistelee. Mälläinen ja Tammiainen, kylät Loimijoen varrella. Kirjoittaja Jorma K. Mäkinen. Artikkelissa Matti Pietilä muistelee tuttuja kotimaisemia, Mälläistä ja Tammiaista, kyliä Loimijoen varrella. (nro 18)

Karjalaisten kauppareittejä uusin silmin. Kirjoittaja Matti Pulli. (nro 18)

Muistelmia Raikkolan kylän tapahtumista talvi- ja jatkosodan ajoilta. Kirjoittaja Toivo Marjamäki. (nro 18)

Loimijoen kaksi kaupunkia. Kirjoittaja Valo Saikku. Artikkeli kertoo Loimijoesta ja sen ympärille syntyneistä kaupungeista. (nro 19)

Muistoja harjannostajaisista. Kirjoittaja Maija Pöysti. Artikkeli kertoo erilaisista harjannostajaisista, joita vietettiin kun Loimaan kauppalaa rakennettiin. (nro 19)

Matkalla Vienassa 2005. Valokuvat Matti Pulli ja Matti Rasilainen. (nro 19)

Muut: sukujuuria, muistelmia, tervehdyksiä

Suvilan suvun juuret. Kirjoittaja Esko Alm. Artikkeli kertoo Suvilan suvusta ja heidän sukujuuristaan. (nro 14)

Aikalaislähteet kertovat elävästi Loimaan kesäjuhlasta 1902. Kirjoittaja Petri Vainiontalo. (nro 14)

Selman nuoruusaikaa. Kirjoittaja Voitto Aaltonen. Artikkeli kertoo Selma Aaltosen nuoruusmuistelmista. (nro 15)

Somero-Seura täytti 50-vuotta. Kirjoittaja Riitta Jumppanen. (nro 15)

Pyhäinpäivänä 2003. Kirjoittaja Anja Välimäki. Artikkelissa kirjoittaja Anja Välimäki sekä Leena Alho (Os. Nokka) muistelevat menneitä. (nro 15)

Kuinka silloin elettiin, kun ei ollut eläkkeitä. Kirjoittaja Riitta Jumppanen. Artikkeli pohjautuu Niinijoen meijerin koneenkäyttäjän Aate Helmin (1911-1988) muistelmiin. (nro 15)

Suomen kotiseutuliiton tervehdys. Kirjoittaja Markku Tanner. Onnittelutervehdys 50-vuotiaalle Loimaa-Seuralle. (nro 16)

Tuhansien saviseutulaisten suuri suku. Kirjoittaja Veli Pekka Toropainen. Alastaron Niinijoensuun Pietilässä vaikutti 1600-luvulta lähtien nimismiessuku, jonka jälkeläisiä asuu tällä hetkellä saviseudulla tuhansia. Tähän artikkeliin on poimittu suvun keskeisiä sekä mielenkiintoisia esivanhempia. (nro 16)

Kirkonköyhästä sosiaaliturvaan. Kirjoittaja Tauno Suominen. Köyhäinavustuksen vaiheita. (nro 16)

Muistoja kesästä 1956. Kirjoittaja Heikki Niittymäki. Kirjoittaja muistelee kesää, jolloin työskenteli Sauramon puutarhalla. (nro 16)

Jalkapuoli Lönnrot Loimaan pappilassa. Kirjoittaja Valo Saikku. (nro 16)

Sallatti ja soosi. Kirjoittaja Maijaliisa Dieckmann os. Laurinen. Artikkelissa nostetaan esille sallaatin (rosolli) merkitys entisajan ruokakulttuurissa niin arkena, kuin merkittävänä juhlaruokanakin. (nro 17)

Riisikryynipuuroa ja väskynäsoppaa. Kirjoittaja Maijaliisa Dieckmann os. Laurinen. (nro 18)

Lääkärinpalkkion periminen Alastarolla vuonna 1761. Kirjoittaja Raimo Sillanpää. (nro 18)

Mennyt maailma. Kirjoittaja Päivi Nummela. Kirjoittajan muistelmia lapsuuden ajoilta kylämatkoista Tammiaisten Jussilaan. (nro 19)

Kulttuurimaisema, rakennusperintö ja identiteetti. Kirjoittaja Juha Kuisma. (nro 19)

Matkantekkoo meillä ja muualla. Kirjoittanut Iiris Ojala ja Mari Uotila. Artikkelissa matkustamisen sekä matkalaukkujen historiasta. (nro 19)

Helenan muistelmia. Kirjoittaja Kirsi Helena Maria Rinne. Artikkelissa kirjoittajan muistelmia ennen sotavuosia n. 1933-1936. (nro 19)

Miestappo vuodelta 1551. Kirjoittaja Sami Männistö. (nro 19)

Kalle Kantonen ja muut lapsuusmuistojeni julkkikset. Kirjoittaja Vieno Vilkkinen. Artikkelissa kirjoittajan muistelmia lapsuus- ja varhaisnuoruuden ajoilta. (nro 19)

Veikko Talvitie muistelee. Kirjoittaja Veikko Talvitie. (nro 19)

Muistikuvia tulipaloista Loimaan kauppalassa ja sen liepeillä 40- ja 50-luvulla. Kirjoittaja Seppo Laine. Artikkeli käsittelee palontorjuntavalmiutta ja kalustoa 1940-luvulla, sekä esittelee muutamia kuuluisia tulipaloja kuten työväentalon, suojeluskunnan ampumaradan paviljongin ja Kalle Jussilan talon tulipalot. (nro 24)

Asuttiin sitä ennenkin. Loimaan kauppalassa asumisesta 1940 – 1950 –luvuilla. Kirjoittaja Seppo Laine. (nro 26)

×
Saviseudun Joulu - Paikkojen menneisyys

Riippalassa oli oikein kaupunginjohtajakin – kulttuurihelmiä kunnan pohjoisosista. Kirjoittaja Pauli Salminen. Artikkelissa kirjoitetaan paikallisista kulttuurikohteista. Erityisesti siinä keskitytään Riippalan kaupunkiin Kojonperässä ja Metsämaan kirkon miljööhön. (nro 1)

Rutkuprunnit entisiä paratiiseja. Kirjoittaja Anna Koskenmäki. Muistelua siitä, miten eri tavoin tiilitehtaan savenotosta syntyneet prunnit ovat liittyneet ihmisten elämään eri aikoina. (nro 2)

Kuvia ja muistoja Alastarolta. Kirjoittaja Matti Rautanen. (nro 2)

Monipuolinen paikkakunta (maantieteellinen tutkielma). Kirjoittaja Tiitus. Pakina on ilmestynyt Turun Sanomissa 1911. (nro 2)

Muisteluksia. Kirjoittaja Ällä. Loimaan murteella kirjoitettu muistelu Satakunnantien varren elämästä. (nro2)

Majatalon paha poika. Kirjoittaja Antti Tuomi-Nikula. Muistelua 1920-luvun elämästä Alastarolla Vahvalan kylässä. (nro 3)

Katsele ja ota kuvia. Kirjoittaja Jaakko Mäkimattila. Kuvia Alastaron maisemista. (nro 3)

Haaran-Onkijoen elämänmenoa. Kirjoittaja Eino Vepsä. Muistelua rakennuksista, ihmisistä ja elämästä vuosilta 1910-1925. (nro 4)

Jaakolan puisto. Kirjoittaja Kari Nummila. Kuvia Alpo Jaakolan patsaspuistosta. (nro 5)

Sakot valtionavuksi. Kylätoimintaa Loimaan Ylistaron kulmilla. Kirjoittaja Heikki Perho. Ylistaron kulmien elämää on muistellut Juho Erik Alkki (1891-1978). (nro 6)

Muistoja Riippalasta. (nro 6)

Muistoja katoliselta ajalta. Kirjoittaja Ludvig Sjöstedt. Artikkeli on ote Sjöstedtin teoksesta Kaikuja Aurajoen lähteiltä (1913). Siinä kerrotaan Oripäässä katoliselta ajalta säilyneistä esineistä ja paikannimistä. (nro 7)

Pääskynkosken partaalla. Kirjoittaja Kalevi Pesso. Pääskynkosken historia. (nro 7)

Kuvia Loimaalta. Kirjoittaja Veikko Lehtinen. Kuvat on otettu 1910-1930-luvuilla ja niistä on pitkät selostukset. (nro 7)

Lapsuuteni Loimijoki. Kirjoittaja Laila Soinio. (nro 7)

”Piirteitä Orippäästä”. Kirjoittaja Ludvig Sjöstedt. Artikkeli on ote Sjöstedtin teoksesta Aurajoen lähteiltä (1913). Siinä käsitellään Oripäähän asemaa erityisesti maantieteellisen sijainnin näkökulmasta. (nro 7)

Oripään Tanskilan kylätontti. Kirjoittaja Sami Männistö. Tontin historia 1600-luvulta nykypäivään. (nro 7)

Kuussaaren nimet. Kirjoittaja Ahti Kuussaari. Kirjoittaja on kerännyt 1959-1961 Loimaan kauppalan paikannimet ja niiden selitykset liittyen hänen silloisiin äidinkielenopintoihinsa. Tässä artikkelissa on osa niistä. (nro 7)

Kävelyllä Käsityöläiskadulla. Kirjoittaja Reino O. Eino. Muistelua Käsityöläiskadun rakennuksista, ihmisistä ja heidän elämästään 1930- ja 1940-luvulla. (nro 8)

Kauppias Sammon pihassa. Kirjoittaja Lasse Sampo. Muistelua Mälläisten ihmisten elämästä kyläkauppiaan pojan silmin katsottuna. (nro 8)

Loimaan torilla v. 1957. Kirjoittaja Matti Pulli. Kuvia ja muistelua torimiljööstä. (nro 9)

Loimijoki, ”elämän virta”. Kirjoittaja Heikki Perho. Loimijoen menneisyys ja nykyisyys. Kirjoitettu Loimaan murteella. (nro 9)

Muistoja Niinijoelta. Kirjoittaja Kaarina Johansson. Muistelua lapsuudesta sotien jälkeen Niinijoen meijerillä. (nro 9)

Kun Rautajärveä laskettiin. Kirjoittaja Esko Tamminen. Rautajärven vaiheet 1800-luvun puolivälistä tähän päivään. (nro 9)

”Sulla oli ohjakset oikein kädessä”. Kirjoittaja Pentti Vuorenpää. Rengin muistelua Alastaron Tammiaisissa olevan Jussilan tilan elämästä sota-aikana. (nro11)

Loimijoelle monta käyttöä. Kirjoittaja Jari Niemelä. (nro 12)

Paikannimet kertovat tarinoita ja historiaa. Kirjoittaja Riitta Jumppanen. (nro 13)

Pajamäki Kauhanojalla muistoja täynnä. Kirjoittaja Riitta Jumppanen. Pajamäen vaiheet. (nro 13)

Motoristien muisteluajo Loimaalle. Kirjoittaja Seppo Laine. Kertomus perustuu pääosin syksyllä 2005 tehtyyn ajeluun. (nro 20)

Hulmin talon ja tienoon elämää ja toimintaa neljäkymmenluvulta viisikymmenluvulle. Kirjoittaja Seppo Laine. (nro 21)

Ilmakuvasta kerrottua. Kirjoittaja Seppo Laine. Selvitystä Loimaan alueesta ilmakuvan perusteella. (nro 22)

Pietilänpellon omakotialue. Kirjoittaja Seppo Laine. Kirjoittaja muistelee Pietilänpellon omakotialueen syntyä, rakentamista ja alkuperäisiä asukkaita. (nro 24)

×
Saviseudun Joulu - 2012

 

Valto Heinonen -toimen mies. Kirjoittaja Raija KouriS_Joulu_2012
Kertomuksia Valto Heinosesta ja hänen toimistaan.

Loimaan Vanhankirkon hirsiaita. Kirjoittaja Jukka Ristimäki. Vanhankirkon hirsiaidan historiaa ja sen kunnostamistarinaa.

Miten Loimaan kotiseutumuseo sai alkunsa. Kirjoittaja Raija Kouri. Artikkeli siitä, miten kotiseutumuseo sai alkunsa. Artikkeli käsittelee niin kunnostusta, kuin esineistöäkin sekä sitä, millainen museo on nykypäivänä.

Muistikuvia tulipaloista Loimaan kauppalassa ja sen liepeillä 40- ja 50-luvulla. Kirjoittaja Seppo Laine. Artikkeli käsittelee palontorjuntavalmiutta ja kalustoa 1940-luvulla, sekä esittelee muutamia kuuluisia tulipaloja kuten työväentalon, suojeluskunnan ampumaradan paviljongin ja Kalle Jussilan talon tulipalot.

Aittamäen olutpanimo, Paul ja Emerentia Wirzeniuksen kirjeissä. Kirjoittaja Elsa Hietala. Artikkeli sisältää Paul ja Emma Wirzeniuksen kirjeenvaihdon Paulin siskon Emma Wegeliuksen kanssa. Kirjeissä keskustellaan olutpanimosta.

Aarne Nikkilä, keskustelua 100-vuotispäivän edellä. Kirjoittaja Raija Kouri. Aarne Nikkilä muistelee lapsuuttaan, aikaa rintamalla sekä lukuharrastustaan.

Niinijoensuun kantatilojen isojaon täydennys 1902-1907. Kirjoittaja Toivo Mikkola.

Jaakko Wenho oli remonttimiehenä Ypäjän kirkossa talvisodan alla 1939. Kirjoittaja Risto Ahti. Jaakko Wenhon henkilökuva.

Joulu joskus aikoja sitten. Kirjoittaja Vieno K. Vilkkinen. Kirjoittajan muistelmia joulusta 70 vuoden takaa.

Minkä ihminen ja pappi voi, sen teki Loimaa. Kirjoittaja Matti Rasilainen. Artikkeli kertoo Suomen ja Eestin välisestä pesäpallo-ottelusta.

Kurkijoki ennen ja nyt. Kirjoittaja Eino Vepsä.

Koululaisen työkirja 1943. Kirjoittaja Matti Pulli.

Kahviloita Loimaalla. Kirjoittaja Raija Kouri. Artikkeli kertoo kahvilakulttuurista ja Loimaan kahviloista.

Leipomossa ja keittiön puolella Martta Aaltosen työläiset muistelevat. Kirjoittaja Raija Kouri.  Martta Aaltosen työntekijät, mm. Mirja Salminen, muistelevat Martta Aaltosta.

Vanhakoulu muistoissamme. Kuvia Loimaan Vanhakoulun joulujuhlasta. Kulmalan Fiia. Kirjoittajat Aune Pesola/Leena Pesola-Schön. Fiia Kulmalasta kertova artikkeli Aune Pesolan kertomusten pohjalta.

Seikunmaan puimakoneyhtymän kokous 16.1.1944 Kirjoittaja Sirpa Koskinen.

Entisen lotan muistelmia sota-ajalta. Kirjoittaja Kaarina Huhtanen. Kaarina Huhtasen muistelmia vuodelta 2004.

Kaivontekoa. Kirjoittaja Alpo Nurmi.

Kun Loimaan kauppalasta kaupunki tuli. Kirjoittaja Maija Pöysti. Artikkeli kertoo siitä, kun Loimaan kauppalasta tuli kaupunki. Artikkelissa käsitellään myös juhlia.

Kansanopetusta Loimaalla. Kirjoittaja Eino Vepsä. Artikkeli käsittelee niin kiertokouluja kuin pyhäkoulujakin Loimaan alueella.

Pietilänpellon omakotialue. Kirjoittaja Seppo Laine. Kirjoittaja muistelee Pietilänpellon omakotialueen syntyä, rakentamista ja alkuperäisiä asukkaita.

Eläinten täyttäjä Kustaa Koivisto. Kirjoittaja Voitto Suvila. Henkilökuva Kustaa Koivistosta (1902-1964).

Juhannuksen viettoa Loimaalla. Kirjoittaja Raija Kouri. Kirjoitus perustuu Veikko Kotirannan haastatteluun.

Kesätöissä Vesikosken Sähkölaitoksella. Kirjoittaja Rauno Haapala. Rauno Haapala muistelee kesäänsä töissä Vesikosken Sähkölaitoksella.

Kylähistoria tunnetuksi – esittelyssä Kuninkainen. Kirjoittaja Kirsi Laine. Artikkeli käsittelee Kuninkaisen historiaa.

Tiura Kuttilasta. Kirjoittaja Vieno K. Vilkkinen. Muistelmia Heikki Vihtori Tiurasta.

Simo Jaakonpoika – kruunun vuokramiehestä maanomistajaksi. Kirjoittaja Sami Männistö. Muistelmia Simo Jaakonpojasta.

Hukkumisonnettomuus 1905. Kirjoittaja Heikki Niittymäki. Artikkeli kertoo 30.4.1905 tapahtuneesta hukkumisonnettomuudesta, jossa hukkui seitsemän nuorta Kojonjokeen.

Koopeli käynnistää maamoottorin. Kirjoittaja Alpo Nurmi. Alpo Nurmen kirjoittama muistelma.

Linnunrata kertoo tulevan talven ankaruuden. Kirjoittaja Heikki Keskumäki. Keruuarkistojen lehdiltä.

Sora, santa, hiekka, ehtyvä luonnovara. Kirjoittaja Toivo Marjamäki. Aikansa kutakin. Kirjoittaja Tauno Suominen.

Varsinais-Suomen muistomerkkejä, Oripään kangas ja Loimaan Vesikoski. Kirjoittaja Mikko Uola. Artikkelissa käsitellään muistomerkkejä ja niiden historiaa.

Mellilän suojeluskunnalla komeita ampumapalkintoja. Kirjoittaja Tauno Holkeri.

Venäjän arojen asukista tuli Loimaan nimikkoeläin. Kirjoittaja Kari Nummila.

×
Saviseudun Joulu - 2013

Jouluevankeljumi. Kirjoittaja Pirkko Jaakola.S_Joulu_2013

Hollonmäki – paluu lapsuuden ja nuoruuden menneeseen maailmaan. Kirjoittaja Päivi Nummela. Päivi Nummela muistelee lapsuuttaan, tilan lyhyttä historiaa ja Hollon sukupuutaan.

Kerran kesäillalla. Kirjoittajat Helena Rinne. Helena Rinteen muistelma sota-ajoilta.

Soittajien sukua. Kirjoittaja Raija Kouri. Veikko Kotirannan elämää niin soittoniekkana kuin kulttuuripersoonanakin.

Kuusivuotiaana mieleen jääneitä muistinpipanoita. Kirjoittaja Vieno Vilkkinen. Vieno Vilkkisen muistelmia.

Kerttu Mäkimattila; Alastarolainen tekstiilitaiteilija, kutoja, opettaja. Kirjoittaja Raija Kouri. Muistelmia Kerttu Mäkimattilasta, joka teki merkittävän elämäntyön kudonnan opettajana.

Alastaron Vehnämylly. Kirjoittaja Toivo Mikkola. Alastaron Vehnämyllyn historiaa ja vaiheita nykypäivään saakka.

Väinö Lindén 97, on vireä veteraani. Kirjoittaja Kari Nummila. Väinö Lindén paljastaa pitkän ikänsä salaisuuksia. Pienimuotoinen henkilökuva Lindénistä.

Kun Loimaa Pikkumailan voitti. Kirjoittaja Matti Rasilainen. Artikkeli kertoo pesäpallopelistä.

Loimaan kaupungin hyvä palvelu ja velanmaksu. Kirjoittaja Maija Pöysti.

Vilvaisten Knuutilan isännän surma. Kirjoittaja Yrjö Jaatinen. Artikkeli 22.8.1794 tapahtuneesta Simo Knuutilan murhasta.

Uusiokäyttö 1940-50-luvulla, Hullu sälli ja pölkkykuorma. Kirjoittaja Alpo Nurmi.

Kotiosoitteena Valtion viljavarasto. Kirjoittaja Pirkko Mikkola. Artikkeli kertoo siitä, kun Pirkko Mikkola muutti perheensä kanssa viisi ja puoli vuotiaana viljavarastoon.

Kuninkaisista opin ja työn hakuun. Kirjoittaja Kirsi Laine. Artikkeli kertoo Sauramon (Sundell) perheen lapsikatraan valinnoista opetuksen ja töiden saralla.

’’Mökki laidalla maantien…’’ Lapsuusmuistoja Ferrarialta ja Hirvikoskelta, vähän kauppalastakin 1941-1951. Kirjoittaja Taisto Balk.

Hirvikosken kylän ja talojen vaiheita. Kirjoittaja Sami Männistö.

Aarne Ikola – Petsamon erakko ja postimestari. Kirjoittaja Kari Nummila. Pienimuotoinen henkilökuva Aarne Ikolasta (alun perin Selin (1889-1982)).

Mennään naimisiin. Kirjoittaja Petra Leino ja Marita Guevara. Artikkeli kertoo hääperinteistä.

Myymälänhoitajana Metsämaan korven kylässä 1950-luvulla. Kirjoittaja Risto Ahti. Risto Ahti muistelee Eero Lehdon myymälänhoitajan uraa.

Perunakellarin teko. Kirjoittaja Alpo Nurmi. Alpo Nurmen muistelmia perunakellarin teosta.

Väinö Korkeila, Loimaan Mieskotiteollisuuskoulun opettaja. Kirjoittaja Seppo Laine. Seppo Laineen muistelua Väinö Korkeilasta (1907-1990).

Jaakko Wenho Mieskotiteollisuuskoulussa. Kirjoittaja Matti Pulli. Artikkeli kertoo Jaakko Wenhosta sekä Mieskotiteollisuuskoulusta.

Metsämaan kanttorila on rakennussuojelun arvoinen. Kirjoittaja Kari Nummila. Artikkeli käsittelee Metsämaan kanttorilaa, jonka rakensi Frans Heinonen.

Kyläteiden kulkijoita. Kirjoittaja Tauno Suominen. Tauno Suominen kertoo artikkelissa isoäidiltään kuulemiaan muistoja. Hän kertoo muun muassa Ellen Kopsasta, Kalle Alenista ja Vihtori Järvisestä.

Aittamäen Emma – Gustafva Emerentia Wirzenius. Kirjoittaja Elsa Hietala. Henkilökuva Gustafva Emerentia Wirzeniuksesta (1830-1922).

Korvenkylän korven kätköissä. Kirjoittaja Teppo Vihola. Artikkelissa käsitellään Korvenkylän historiaa ja vaiheita.

Nikolai Kuntijärven luona Niskan kylässä. Kirjoittaja Matti Pulli. Matti Pullin matka Nikoilan Kuntijärven luo.

Jouhuvihvilä – arpaheinä; Aapistikku. Kirjoittaja Heikki Niittymäki.

Riihiprojektista kehkeytyi kylienvälistä yhteistyötä. Kirjoittaja Kari Nummila.

Stalinin kuolemasta 60 vuotta. Kirjoittaja Eino Vepsä.

Loimaalta väitöskirjaan punakapinan aineksia. Kirjoittaja Kari Nummila.

Muistoja Seikunmaalta. Kirjoittaja Aune Lunden. Aune Lundenin lapsuus- ja nuoruusmuistoja.

Ypäjän ja Loimaan tammat vauhdissa. Kirjoittaja Kari Nummila.

Tuulihaukan pesintää tuki vahva myyräkanta. Kirjoittaja Kari Nummila.

×
Saviseudun Joulu - 2014

Savusaunan tarina. Kirjoittaja Pentti Sulonen.S_Joulu_2014_1000x699

Jääkärin morsian – muistoja Fanny Ester Pohjankosken elämästä. Kirjoittaja Inkeri Selkee.

Ovelta ovelle – Kuljetuksia Loimaan asemalla 1950-luvulla. Kirjoittaja Pentti Ketola.

Syntymäkotini historiaa kuulopuhein ja kuvin. Kirjoittaja Heikki Niittymäki

Keräilijän aarteita. Kirjoittaja Alpo Nurmi.

Sotien aikainen elintarviketilanne 1939 – 1945. Kirjoittaja Tuomo Hirvonen.

Katkelma Jaakko Mäen elämästä. Kirjoittaja Viljo Säteri.

Joulun odotusta vankileirillä. Kirjoittaja Raija Kouri.

Sata Sallilan vuotta. Kirjoittaja Raija Kouri.

Isotalo oli Hennijoen sydän. Kirjoittaja Asko Tanhuanpää.

Muista pyhittää lepopäivääsi! Kirjoittaja Kalevi Pesso.

Kastemekkojen historiaa. Kirjoittaja Raija Kouri.

Rauman reissu Tuijan kanssa. Kirjoittaja Tarja Jokela.

Nimestämässä Loimaalla. Kirjoittaja Jussi Keinänen.

Sukset. Kirjoittaja Jaakko Tervasmäki.

Uuteen kotiin. Kirjoittaja Matti Pulli.

Suojeluskunnat Kurkijoella. Kirjoittaja Eino Vepsä.

Loimaa-Seuran kuva-arkiston aarteita.

Asemasodan aikaiset puhdetyöt Loimaa-Seuran kesän 2014 eritysnäyttelyssä. Kirjoittajat Emilia Aronen, Emmi Haapala.

Asuttiin sitä ennenkin. Loimaan kauppalassa asumisesta 1940 – 1950 –luvuilla. Kirjoittaja Seppo Laine.

Kolme hopeaa. Kirjoittaja Matti Rasilainen.

Tuokioita elämästä. Kirjoittaja Tauno Suominen.

Koskenkylän historiaa. Kirjoittaja Jarmo Hulmi.

Synkeä kesä ja syksy 1944. Kirjoittaja Eino Vepsä.

Arvalla keisarin kaartiin. Kirjoittaja Pirkko Mikkola.

Miina Penttilän kirje omaisille Pohjanmaalle.

Ylistaron Mäenpään kylän vaiheita. Kirjoittaja Sami Männistö.

Peurojen puolustaja. Kirjoittaja Heikki Mikkola.

Kurittulankylä. Kirjoittaja Elsa Hietala.

Penninkulman maisemissa.

Katselua kotikunnailla. Kirjoittaja Kari Nummila.

”Oravat ensimmäisteks satteensuajaan”. Kirjoittaja Heikki Keskumäki.

Loimaan  mieskin mukana! Suomen pelastaneelle jääkäriliikkelle alku 1914. Kirjoittaja Kari Nummila.

×
Saviseudun Joulu - 2015

Saviseudun Joulu 2015

Saviseudun kotiseutukirjallisuus -näyttely. Kirjoittaja Raija Kouri.

Wareliuksen monta roolia Kirjoittaja Raija Kouri.

Loimaan Taidetalo – Eino ja Meeri Haapasen taidelahjoituksesta museoksi. Kirjoittaja Essi Manner.

Suomen maatalousmuseo Sarka, hankkeen historiaa. Kirjoittaja Heikki Eskola

10-vuotias Suomen maatalousmuseo Sarka. Kirjoittaja Teppo Vihola.

Tehtaan varjossa. Kirjoittaja Rauli Virtanen.

Alastaron maatalousnäyttely 1956. Kirjoittaja Toivo Mikkola.

Kuvakertomus Alastaron maatalousnäyttelystä 1956. Kirjoittaja Tauno Suominen.

Loimijoen sillat Loimaan alueella – yläjuoksulta alkaen. Kirjoittaja Hannu Knuutila.

Elämäni vedet. Kirjoittaja Pirkko Hyvönen.

Pyhäkoulu- ja kerhomuistoja. Kirjoittaja Pirkko Mikkola.

Vanhaa ajantietoa. Kirjoittaja Veíkko Nurmi.

Arvo Nieminen – Työtä ja täyttä elämää. Kirjoittaja Hannu Knuutila.

Pitokokkeja ja heidän apulaisiaan Mellilässä 1900-luvulla. Kirjoittaja Viljo Säteri.

Nukkenäyttely Loimaa-Seuran kotiseutumuseolla. Kirjoittaja Anna-Liisa Kastio.

Kansanomainen ryijy Loimaan seudulla. Kirjoittaja Marjo Saarinen.

Suomen Suurkisat v. 1947 (29.6. – 3.7.-47). Kirjoittaja Leena Pesola-Schön.

Haaran urheilukentän syntyvaiheet. Kirjoittaja Eino Vepsä.

Eero Vilevaara – legenda Loimaalta. Kirjoittaja Matti Rasilainen.

Maanvilhjelijä August Ylikojo. Kirjoittaja Heikki Niittymäki.

Kuultua ja koettua Hurrinkulmalta. Kirjoittaja Kaisa Salonen.

Erkki Heikkilän paja Karhulassa. Kirjoittaja Matti Pulli.

Koskenkylän asutuksesta ja elämästä 1900-luvun alusta vuoteen 1940. Kirjoittaja Jarmo Hulmi .

Sodan varjo. Kirjoittaja Marjaliisa Dickmann.

Sallilaa ja ajankuvaa vuosilta 1954 – 1956. Kirjoittaja O. Koessi.

Kauppa-Tommi. Kirjoittaja Sami Männistö.

Sorrontielle Turuntieltä 1950 – luvulla. Kirjoittaja Matti Pulli ja Matti Pietilä.

Kertomuksia petoeläimistä. Kirjoittaja Eelis Säteri.

”Sytti-Matti haisto surenjäljet kallolta”. Kirjoittaja Kari Nummila.

Monena mies eläessään. Kirjoittaja Johanna Saikku.

Äiti teki kaikki. Kirjoittaja Jaakko Tervasmäki.

Oppia vanhan ajan mallliin. Kirjoittaja Kirsi Laine.

Taidolla työtä tehdään, Toivo Marjamäki 1928 – 2015. Kirjoittaja Raija Kouri.

×